Ajankohtaista

Investoinnit edellyttävät luottamusta

Risto Siilasmaa korostaa työelämän joustojen olevan avain investointien kasvuun ja työllisyyden parantamiseen.

Jaa artikkeli

– Huonot uutiset ovat hyviä uutisia. Ne antavat arvokasta tietoa suunnan korjaamiseksi, Risto Siilasmaa sanoo.

Huonojen uutisten arvokkuuden hän on oppinut muun muassa perustamassaan tietoturvayhtiö F-Securessa sekä Nokiassa, jonka hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2008 ja puheenjohtaja vuodesta 2012. Tämän vuoden alusta hän on myös Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja.

Tällä hetkellä niitä huonoja uutisia, joiden pitäisi opastaa Suomen suunnan korjaamiseen, on runsaasti. Yksi keskeisimmistä on Siilasmaan mukaan heikkenevä työllisyysaste.

– Huono työllisyysaste on fakta, joka on helppo sivuuttaa, kun työttömyysaste ei ole noussut kovin paljoa. Se johtuu kuitenkin siitä, että eläköityminen on niin nopeaa. Ilman nopeaa eläköitymistä olisi työttömyysaste reilusti toisella kymmenellä, Siilasmaa huomauttaa.

Tilastot todistavat asiasta karulla tavalla. Työttömyysaste on junnannut reilussa 8 prosentissa, mutta Suomen työllisyysaste on heikentynyt jo alle 67 prosentin. Hallitusohjelman tavoitteeksi on paalutettu sen nostaminen 72 prosenttiin – samalle tasolle jossa Ruotsissa ollaan.

– Työllisyysaste vaikuttaa suoraan valtion tuloihin, Siilasmaa muistuttaa asian tärkeydestä.

Hyödyntämätön potentiaali

Risto Siilasmaan mielestä toinen hälyttävä merkki suunnan muuttamisen tarpeellisuudesta on ristiriita kilpailukykyrankkausten ja reaalimaailman todellisuuden välillä. Kilpailukykypotentiaalia mittaavat tulokset näyttävät, että Suomi on aivan maailman huippua, mutta kun tarkastellaan yritysten halukkuutta investoida Suomeen, olemme häntäpäässä.

– Tämä on kestämätön paradoksi. Me emme ole pystyneet kilpailukykypotentiaalia hyödyntämään. Olemme historiallisessa tarkastelussa menneet koko ajan huonompaan suuntaan. Yritykset ovat menettäneet uskonsa, Siilasmaa summaa.

Merkittävänä syynä yritysten investointihaluttomuuteen hän pitää rakenteiden jäykkyyden lisäksi ennakoimattomuutta. Se näkyy muun muassa lakkoherkkyydessä, verottajan viimeaikaisessa toiminnassa sekä poliittisessa päätöksenteossa.

– Meillä puuttuu luottamus pitkän aikavälin kehitykseen Suomessa. Kun tämä luottamus on heikkoa, investoinnit ovat vaikeasti perusteltavissa. Tehtaan perustaminen ja erityisesti pienyritykselle myös jokaisen ihmisen palkkaaminen on pitkän aikavälin päätös. Jos ei ole luottamusta tämän pitkän aikavälin yli, investoinnit siirtyvät kansainvälisellä yrityksellä sellaiseen maahan, missä luottamusta on enemmän ja pienyritys jättää rekrytoinnin kokonaan tekemättä.

Ennakoitavuuden parantamisen lisäksi Siilasmaa purkaisi työelämän jäykkyyksiä.

– On aivan varma, että työelämän joustojen lisäämisen kautta halukkuus investointeihin lisääntyisi. Joustojen ja niiden myötä kasvavien investointien kautta Suomen kilpailukykypotentiaali muuttuisi hyvinvoinniksi. Nyt se pysyy vuodesta toiseen vain potentiaalina.

Päätämme itse suunnan

Nykyjamassa lienee kaikille selvää, että suunnan muutosta tarvitaan. Kaikille lienee kuitenkin selvää myös se, ettei muutoksen tekeminen Suomessa ole helppoa.

Siilasmaa puhuu suomalaisen yhteiskunnan hitaustekijöistä. Termillä hän tarkoittaa sitä, että eri päätöksentekijäryhmillä on eri tavoitteet. Ja siltäkin osin kuin tavoitteet ovat samat, niitä katsotaan eri perspektiivillä, jolloin tärkeitä päätöksiä ei pystytä tekemään.

Siilasmaa nostaa esimerkiksi työpaikkojen lisäämisen. Hän sanoo suoraan, että ammattijärjestöjen huolenaiheena ei ole ollut työpaikkojen määrän kasvattaminen, vaan tavoitteena on ollut keskipalkkojen maksimointi. Halukkuutta uhrauksiin työllisyyden puolesta ei ole ollut. Sillä puolestaan on ollut merkittävä vaikutus työpaikkojen määrän huonoon kehitykseen.

Hän ehdottaa, että kansantaloudessa tavoitteeksi otetaan jatkossa yksityisen sektorin bruttopalkkasumman maksimoiminen. Yhtälö on yksinkertainen: työpaikkojen määrä kertaa keskipalkat. Ensin pitää keskittyä työpaikkojen määrän lisäämiseen.

Tämä lisää verotuloja ja vähentää työttömyyden kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Työllisyyden noustua tasolle, jossa joillakin aloilla on vaikeuksia saada työvoimaa, alkavat palkat nousta automaattisesti. Yhteiskunta hyötyy jälleen verotulojen myötä.

– Me emme kovin paljoa harhaan ammu, jos me niin teemme. Tämän pitäisi olla palkansaajien ja työnantajien yhteinen tavoite, Siilasmaa toteaa.

Suomessa olemme olleet pitkään näivettymisen tiellä. Siilasmaa kuitenkin korostaa, että kuten kilpailukykypotentiaali osoittaa, tilanteen muuttaminen on omissa käsissämme.

– Meillä oli se potentiaali jo kymmenen vuotta sitten, mutta me emme ole pystyneet sitä hyödyntämään. Meillä on se sama potentiaali edelleen. Kysymys kuuluu, hyödynnämmekö sen seuraavien vuosien aikana?

Risto Siilasmaa sanoo, että Suomessa pitäisi tavoitteeksi ottaa yksityisen sektorin bruttopalkkasumman maksimoiminen. Tähän asti ammattijärjestöjen tavoitteena on ollut keskipalkkojen maksimointi, mikä on näkynyt työpaikkojen määrän huonona kehityksenä.Risto Siilasmaa sanoo, että Suomessa pitäisi tavoitteeksi ottaa yksityisen sektorin bruttopalkkasumman maksimoiminen. Tähän asti ammattijärjestöjen tavoitteena on ollut keskipalkkojen maksimointi, mikä on näkynyt työpaikkojen määrän huonona kehityksenä.

Kuka?

Risto Siilasmaa on vuoden 2016 alusta alkaen toiminut Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtajana.

Siilasmaalla on monipuolinen kokemus liike-elämästä. Hän on muun muassa tietoturvayhtiö F-Securen perustaja ja on myös toiminut yhtiön toimitusjohtajana. Tällä hetkellä hän on yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Siilasmaa on toiminut myös monen muun yhtiön hallituksessa. Niistä näkyvin on Nokia, jonka hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2008 ja puheenjohtaja vuodesta 2012 lähtien.

Siilasmaa toimii myös useiden aloittelevien yritysten bisnesenkelinä.

Risto Siilasmaa on syntynyt vuonna 1966 ja on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri.