teema

Äly on kilpailuvaltti

Kymmenet valtavat satamalukit liikkuvat ristiin rastiin siirrellessään kontteja rekoista laivaan lastattaviksi. Kaukaa kuvattuna toiminta näyttää muurahaispesän kuhinalta. Asian tekee erikoiseksi se, että lukit tekevät työtään ilman kuljettajia.

Jaa artikkeli

Tällä Sydneyssä kuvatulla videollako näkyy satamien tulevaisuus? Se, että koneet tekevät työtään itsellisesti ilman ihmisiä.

– Ei. Se on jo tätä päivää, Kalmarin johtaja Antti Kaunonen täsmentää.

Hänen mukaansa suurin etu robottien käytöstä tulee satamien turvallisuuteen, kun ihmisten ei enää tarvitse puikkelehtia valtavien koneiden seassa. Robotit tuovat myös kustannussäästöä.

– Periaatteessa teemme Google-autoja, mutta paljon suurempia. Sen päälle tulee ohjausjärjestelmä, joka huolehtii, että koneet tekevät oikeita asioita, Kaunonen kertoo.

Suurin haaste onkin kokonaisuuden hallinta.

– Matemaattisesti 30 koneen reittejä ei pysty täydellisesti optimoimaan, kun tilanteet muuttuvat jatkuvasti, Kaunonen selventää.

Tampereelta maailman turuille

Antti Kaunonen uskoo satamien automatisoinnin yleistyvän nopeasti, nyt kun ensimmäiset järjestelmät on toimitettu.

– Uskomme, että referenssien myötä kysyntä räjähtää käsiin. Edessä on investointibuumi, sillä lastinkäsittelyssä ollaan muihin toimialoihin nähden automaatiokehityksessä 10–15 vuotta jäljessä.

Kalmar aikoo ottaa investoineista oman osansa kulkemalla kehityksen kärjessä. Osaamista kehitetään yhteistyöllä eri yliopistojen kanssa. Yksi tärkeimmistä on Tampereen teknillinen yliopisto, jonka kärkiosaamista ovat älykkäät koneet.

Yhteistyön merkityksestä kertoo se, että kun Kalmar järjesteli nelisen vuotta sitten toimintojaan, ydintoiminnot ja reilu kolmensadan ihmisen työpaikka haluttiin siirtää Hervantaan Tampereen teknillisen yliopiston läheisyyteen.

Yhteistyö on jatkunut koko TTY:n 50-vuotisen historian ajan ja merkittävä osa Kalmarin teknologian kehittäjistä on tullut yliopistosta. Kanssakäyminen on monipuolista: projektien ja tutkimushankkeiden lisäksi se muun muassa tuottaa jatkuvalla syötöllä opinnäytetöitä ja sisältää yhteistyötä koulutuksen ohjauksessa.

Yliopiston ympärillä osaamiskeskittymä

Nyt kanssakäymistä halutaan tiivistää entisestään. Kalmar osallistuu useiden muiden tutkimus- ja tuotekehitysalan edelläkävijäyritysten kanssa Kampusklubiin. Sen tavoitteena on tiiviin yhteistyön myötä viedä yritysten osaaminen uudelle tasolle ja mahdollistaa uudet yhteistyöavaukset. Tätä kautta parannetaan sekä yritysten että yliopiston kilpailukykyä.

– TTY:ssä on ymmärretty, että teollisuusyhteistyö on tärkeää. Yliopisto on siinäkin mielessä merkittävä, että se toimii yritysten välisen yhteistyön katalysaattorina. Kun yritykset eivät ole toistensa kilpailijoita, ne pystyvät oppimaan toisistaan ja täydentävät toistensa osaamisia, Kaunonen sanoo.

Hän pitää suomalaista yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä poikkeuksellisen kitkattomana. Tilannetta hän peilaa kokemuksiinsa Saksasta, Yhdysvalloista ja Kiinasta.

– Vastaavaa yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä ei ole olemassa näissä maissa. Tämä on Suomen kilpailukyvyn perusasioita.

Automaattilukkeja testataan Hervannan koekäyttöalueella.Automaattilukkeja testataan Hervannan koekäyttöalueella.Kalmar sijoitti toimintojaan lähelle Tampereen teknillistä yliopistoa.Kalmar sijoitti toimintojaan lähelle Tampereen teknillistä yliopistoa.

Teknologiateollisuus lahjoitti juuri kolme miljoonaa euroa Tampereen teknilliselle yliopistolle. Kaikkiaan Teknologiateollisuus lahjoitti yliopistoille 11 miljoonaa euroa.