TEEMA

Ammatillinen koulutus murroksessa

Reformi kajoaa niin lainsäädäntöön, koulutuksen rahoitukseen ja ohjaukseen kuin tutkintojärjestelmääkin.

Jaa artikkeli

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen pitää ammatillisen koulutuksen reformia yhtenä tärkeimmistä – ellei tärkeimpänä – osaamisen ja koulutuksen uudistuksesta tällä hallituskaudella.

Siihen ajaa oikeastaan pakko, sillä nykyisillä rakenteilla koulutus ei pysy työelämän osaamistarpeiden nopeassa muutoksessa mukana.

Ministeri vakuuttaa, että ammatillinen koulutus rakentuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin sekä opiskelijan että työelämän tarpeista. Uudistamisen tärkein tavoite tiivistyy Grahn-Laasosen mukaan yhteen sanaan: osaamisperustaisuus.

– Keskeisintä ei ole koulutuksen pituus tai se missä osaamista hankitaan, vaan se, mitä opitaan ja osataan, Grahn-Laasonen painottaa.

– Osaamisen vahvistamiseen tarvitsemme nykyistä yksilöllisemmät opintopolut ja mahdollisuuksia erikoistumiseen opintojen aikana, hän lisää. Samalla hän lupaa lisää vapautta oppilaitoksiin opetukseen ja koulutuksen järjestämiseen.

Vaikka reformin tavoitteen voi kiteyttää yhteen sanaan, sen toteuttaminen ei ole aivan yksinkertaista. Uudistuslistalla ovat kaikki ammatillisen koulutuksen osat.

– Luomme uuden, yhtenäisen sekä nuoria että aikuisopiskelijoita koskevan lainsäädännön. Uudistamme myös koulutuksen rahoitusta, ohjausta ja tutkintojärjestelmää, Grahn-Laasosen kuvailee.

Tavoitteena on myös karsia hallinnollisia esteitä ja byrokratiaa. Siksi Grahn-Laasosen mukaan tulevaisuudessa ammatillista koulutusta säädellään yhdellä toimintalailla ja yhdellä järjestämisluvalla, johon sisältyy sekä ammatillinen perus- ja lisäkoulutus että oppisopimuskoulutus. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta.

Säästöä ja tehokkuutta

Sipilän hallitus on saanut osakseen kritiikkiä koulutukseen kohdistuvista säästöistä. Peräti 190 miljoonaa säästö lasketaan saatavaksi myös ammatillisen koulutuksen reformilla. Tavoite parempien koulutustulosten saavuttamisesta niukkenevien resurssien maailmassa tuntuu ristiriitaiselta.

Grahn-Laasonen painottaa, että säästöt pitää kaivaa nimenomaan päällekkäisyyksistä, seinistä ja rakenteista.

– Keskittämällä voimavaramme rakenteiden sijaan osaamiseen, voimme taata sen, että koulutus tuottaa jatkossakin ammatillisia osaajia.

Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan yhdistymään, jos se on opiskelijoiden ja koulutuksen laadun turvaamisen kannalta järkevää. Vapaaehtoista järjestäjäfuusioita tuetaan myös taloudellisesti.

– Tiiviimmällä yhteistyöllä, hyödyntämällä digitalisaatiota vahvemmin opetuksessa ja vapaaehtoisilla fuusioilla voimme turvata mahdollisuudet laadukkaaseen ammatilliseen koulutukseen ympäri Suomea.

Koulutuksen vaikuttavuutta pyritään lisäämään eri keinoin. Esimerkiksi työtä tekemällä hankitun osaamisen tunnistamista vahvistetaan ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen määrää lisätään. Samalla oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa vähennetään.

Lisäksi Suomeen luodaan uusi koulutussopimusmalli, jolla tutkinnon tai sen osia voi suorittaa nykyistä joustavammin työpaikoilla.

– Tavoitteena on, että tulevaisuudessa meillä olisi kaksi pääväylää – oppisopimus ja koulutussopimus – työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Koulutussopimusmalli rakennetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Uutta koulutussopimusmallia pilotoidaan jo kevään aikana, Grahn-Laasonen kertoo.

Tulokset vaikuttavat rahoitukseen

Ministeriö myöntää jatkossakin järjestämisluvat, joilla turvataan myös pitkälle erikoistuneen koulutuksen saavutettavuus. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä kootaan yhteen ja rahoituksessa painotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta, esimerkiksi tutkintojen suorittamisen lisäksi opiskelijoiden työllistymistä. Sen uskotaan kannustavan kehittämään työssäoppimista ja oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä. Jatkossakin rahoitus myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjälle.

Yrityksillä on huoli siitä, löytävätkö ne osaavaa työvoimaa joka puolella Suomea. Grahn-Laasonen on luottavainen. Hänen mukaansa ammatillisen koulutuksen reformin onnistuessa vientiteollisuus ja elinkeinoelämä voivat luottaa siihen, että Suomessa pystytään tulevaisuudessakin kilpailemaan korkealla osaamisella.

– Tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saanti maan kaikissa osissa. Koulutusta ei tarjota ilman yritysten tarvetta, siksi tiivis keskustelu ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa ovat tärkeitä osaavan työvoiman turvaamisessa. Tätä yhteyttä meidän pitää edelleen parantaa.

Ministeri sanoo, että teollisuusoppilaitoksilla on iso rooli myös tulevaisuudessa.

– Teollisuusoppilaitokset tarjoavat erikoistunutta ja korkeatasoista koulutusta eri puolilla Suomea. Tarvitsemme lisää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kesken, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö pienille ja erikoistuneille oppilaitoksille olisi enää tarvetta, päinvastoin, Grahn-Laasonen painottaa.

– Keskeisintä ei ole koulutuksen pituus tai se missä osaamista hankitaan, vaan se, mitä opitaan ja osataan, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo uudistuksen suunnasta.– Keskeisintä ei ole koulutuksen pituus tai se missä osaamista hankitaan, vaan se, mitä opitaan ja osataan, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo uudistuksen suunnasta.Tiia Kutvonen opiskelee Stadin ammattiopistossa ensimmäistä vuotta ICT-asentajaksi.Tiia Kutvonen opiskelee Stadin ammattiopistossa ensimmäistä vuotta ICT-asentajaksi.

Tiiviimpää yritysyhteistyötä

Ammatillisen koulutuksen reformilla tähdätään siihen, että paikalliset yritykset ja työnantajat ovat entistä tiiviimmin mukana tekemässä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Työtä tekemällä hankitun osaamisen tunnistamista vahvistetaan ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen määrää lisätään. Oppisopimuksen rinnalle luodaan uusi koulutussopimusmalli, jolla tutkinnon tai sen osia voi suorittaa nykyistä joustavammin työpaikoilla.