Ajankohtaista

Viennin vaikeudet näkyvät työllisyydessä

Suomeen rakennetaan uutta työmarkkinamallia, jossa kansainvälisessä kilpailussa olevat alat määrittävät myös kotimarkkinoiden palkankorotusvaran.

Jaa artikkeli

Mitä merkitystä esimerkiksi opettajien ja kaupan työntekijöiden palkoilla on vientiyritysten kilpailukyvylle, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä?

Opettajien ja kaupan työntekijöiden palkoilla ei ole välitöntä vaikutusta vientiyritysten kilpailukykyyn. Välillisesti ne voivat kuitenkin vaikuttaa. Suuremmat julkisen sektorin palkat edellyttävät ankarampaa verotusta, ellei tuottavuus vastaavasti lisäänny. Korkeampi verotus voi osua eri tavoin myös vientiyrityksiin. Kaupan palkat voivat hieman vaikuttaa joidenkin vientiyritysten käyttämien panosten hintaan, mutta tämä vaikutus on käytännössä pieni.

Sen sijaan esimerkiksi kuljetusten, huoltopalveluiden ja erilaisten hallintopalveluiden kustannusten nousu vaikuttaa enemmän. Etlassa tehtyjen laskelmien mukaan muiden toimialojen palkankorotukset vaikuttavat teollisuuden kustannuksiin jotakuinkin yhtä paljon kuin teollisuuden omien työvoimakustannusten nousu samalla prosentilla.

Suurin merkitys julkisen sektorin ja palvelusektorin palkoilla voi olla palkkakilpailun kautta. Jos palkat näillä sektoreilla nousevat, ne voivat ajaa myös vientisektorin palkkoja ylös. Näin tapahtui vuosina 2008–2009, kun ”Sari Sairaanhoitaja” -kampanjan seurauksena julkisen sektorin palkat nousivat ja tämä heijastui myös muihin palkkoihin.

Miten kustannuskilpailukyky on kehittynyt ja mitä siitä on seurannut?

Kustannuskilpailukyky heikkeni 2000-luvun alun huipun jälkeen aluksi hieman kilpailijamaita nopeamman palkkakehityksen takia. Vuosina 2008 ja 2009 palkkojen kasvu vauhdittui samalla kun talouden tuottavuus heikkeni. Sittemmin tuottavuuden kasvu on pysynyt heikkona samalla kun palkkojen nousuvauhti on 2013 lähtien asteittain hidastunut.

Mikä merkitys viennin kehityksellä on työllisyystilanteeseen?

Viennin kasvu lisää työllisyyttä suoraan verraten vähän, varsinkin jos kyse on pääomavaltaisesta tuotannosta, kuten esimerkiksi metsäteollisuudessa tai kemianteollisuudessa. Välillinen vaikutus on kuitenkin merkittävä. Tämä syntyy usean tekijän yhteisvaikutuksesta.

Yhtäältä vientiyritykset ostavat välituotteita ja palveluita muilta yrityksiltä, joiden työllisyys lisääntyy. Toiseksi viennin kasvu johtaa ennen pitkää investointien lisääntymiseen, mikä työllistää muun muassa rakennusalalla. Kolmanneksi, viennin ja sen tarvitsemien panosten tuotannossa syntyvät tulot johtavat kotitalouksien kulutuksen kasvuun ja verotulojen kasvaessa ehkä myös julkisten menojen lisäykseen tai veroasteiden laskuun. Suomen heikko työllisyyskehitys viime aikoihin saakka johtuukin ensi sijasta heikosta vientikehityksestä, vaikka työpaikkoja ei olekaan kadonnut yksin vientiyrityksistä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.