Blogi

Vienti on Suomelle tärkeää

Suomen tavara- ja palveluviennin arvo on noin 76,6 miljardia. Siitä tavaroita on kaksi kolmasosaa ja palveluja kolmasosa.

Jaa artikkeli

Viime vuodet ovat olleet surullisia: tavaravienti romahti vuonna 2008 ja on sen jälkeen jäänyt alhaiselle tasolle. Myös palveluvienti on kehittynyt hyvin vaisusti. Tavara- ja palveluviennin kehityksellä on selvä kytkös. Iso osa palveluiden viennistä liittyy läheisesti tavaravientiin. Koko palveluviennistä teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus kattavat noin 60 prosenttia.

Palveluvientiin luetaan myös ulkomailta kotiutetut voitot sekä erilaiset rojalti- ja lisenssitulot. Näitä on ollut ja on edelleen palveluviennistä suuri osa. Nämä tulovirrat kytkeytyvät tiiviisti suomalaiseen valmistavaan teollisuuteen.

Teknologiateollisuuden osuus Suomen viennistä on noin puolet. Sekä metsä- että kemianteollisuuden osuus on noin 15 prosenttia. Loppu viidennes on elintarvikkeita, matkailua sekä vakuutus- ja rahoituspalveluita.

Viennin merkitystä kansantaloudelle voi yrittää hahmottaa ajattelemalla asiaa pienen paikkakunnan ja siellä toimivan vientiyrityksen kautta. Alueella toimiva vientiyritys tuo hyvinvointia laajasti ympärilleen. Viennin kautta paikkakunnalle tulee enemmän rahaa vilkastuttamaan alueen sisäistä taloudellista aktiivisuutta ja toisaalta viennin kautta tulee myös rahaa hankkia tavaroita ja palveluita, joita alueella ei ole itse mahdollista tuottaa tai jotka tuotetaan muualla huomattavasti tehokkaammin. Ja mikä parasta, rahoitus tähän hyvinvointia lisäävään toimintaan tulee kokonaan alueen ulkopuolelta.

Jos viemme vähemmän kuin tuomme, köyhdymme pitkässä juoksussa eli velkaannumme.

Jotta voimme kasvattaa hyvinvointia (eli tuontia ja kotimaista kulutusta), pitää vienninkin kasvaa. Mitä vahvempaa viennin kasvu on, sitä kestävämmällä pohjalla yksityisen ja julkisen kulutuksen – siis hyvinvoinnin – kasvu on.

Nyt vientituloja ei saada entiseen malliin, vaan kulutus rahoitetaan enenevissä määrin velalla, niin kotitalouksien kuin julkisen sektorin osalta. Tämä ei ole pitkällä aikajänteellä kestävä tapa toimia. Vienti pitäisi siis saada kasvamaan.

Vientimarkkinoilla yritykset kohtaavat kansainvälisen kilpailun. Siellä vain harvat ovat sellaisessa asemassa, että voivat vapaasti määrittää tuotteidensa hinnat. Yleensä ne tulevat ”annettuina” markkinoilta. Yrityksen kilpailukyky ratkaisee saako yritys kaupan vai ei. Siksi on tärkeää myös se, miten muiden toimialojen työvoimakustannukset kehittyvät. Ne kiertyvät lopulta nousupaineeksi vientihintoihin.

Suomen pitkäaikainen etu edellyttää koko kansantalouden osallistumista kilpailukyvystä huolehtimiseen. Kaikkien yhteisenä päämääränä olisi syytä olla hyvinvoinnin lisääminen. Suomen kaltaisessa avoimessa, pienessä ja ikääntyvässä kansantaloudessa kestävä hyvinvoinnin lisääminen edellyttää viennin vetämistä. Siksi vientisektorin kilpailukyvystä huolehtiminen maksimoi pitkässä juoksussa koko kansantalouden hyvinvoinnin määrän.

Petteri Rautaporras, ekonomisti, Teknologiateollisuus ry.Petteri Rautaporras, ekonomisti, Teknologiateollisuus ry.