Näkökanta

Rohkeasti kasvuun

Talouden nopea murros vaatii uudistumiskykyä yritysten lisäksi myös hallinnolta.

Jaa artikkeli

Uusi elinkeinoministeri Mika Lintilä on sanonut uskovansa, että talous kasvaa nopeammin, kuin vallitsevat ennusteet kertovat. Onko optimismi laajemminkin virinnyt työ- ja elinkeinoministeriöön?

– Vähän joka puolelta Suomea ja eri toimialoilta tulee heikkoja signaaleja, että jotain positiivista on tapahtumassa, ylijohtaja Taina Susiluoto sanoo ja painottaa, että nyt avautuviin tilaisuuksiin pitää tarttua.

Taina Susiluoto onkin uudenlaisen tilanteen edessä. Aloittaessaan neljä vuotta sitten nykyisellä postillaan, hän joutui etsimään ratkaisuja mittaviin rakennemuutosongelmiin, joita massairtisanomiset eri paikkakunnilla saivat aikaan.

Tälläkin hetkellä haasteet ovat isoja – mutta monet niistä ovat positiivisia. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaan ja Turun telakan menestykset tuovat Varsinais-Suomeen ison työvoiman tarpeen. TEM on reagoinut nopeasti tähän ja myöntänyt alueelle kolme miljoonaa euroa rekrytointikoulutusten hankintaan. Työntekijöiden löytäminen on kuitenkin monitahoinen vyyhti ja ylittää eri ministeriöiden hallintorajat.

– Miten meidän systeemi kannustaa työntekoon, onko infra siinä kunnossa, että porukka pääsee liikkumaan töihin, löytyykö asuntoja ja ennen kaikkea, onko osaavaa työvoimaa?, Susiluoto listaa ratkottavia kysymyksiä.

Sote-uudistus kasvualustana

Lähtötilanne talouden käänteeseen on Susiluodon mukaan vaativa. Kasvu edellyttää sekä pitkäaikaisia systeemimuutoksia että nopeita toimia.

– Pidämme itse TEMiä kasvun ministeriönä. Laitamme kaikki mikä on meidän omalla tontillamme kuntoon, että kasvu olisi mahdollista. Autamme tässä muitakin ministeriöitä, Susiluoto lupaa.

Hän sanoo, että hyvin toimiessaan hallinto mahdollistaa kasvua. Siihen tähdätään myös tämän hallituksen mittavissa sote- ja maakuntauudistuksissa.

– Sote-uudistus luo pohjaa alan ekosysteemin rakentumiseen uudella tavalla. Se tuo mukanaan mahdollisuuden pilotoida uusia terveysteknologian ratkaisuja. Esimerkiksi tekoälyn ja robotisaation tuleminen alalle voi myllertää käytäntöjä maailmanlaajuisesti.

Hallinnollinen taakka kevyemmäksi

Maakuntauudistukseen liittyen TEMillä on käynnissä kasvupalvelu-uudistus. Uudessa mallissa työllisyys- ja yrityspalvelut integroidaan maakunnissa kasvupalvelukokonaisuudeksi. Muutoksen johtoajatuksena on tukea yritysten kasvua ja uudistumista.

– Avaamme mallissa kasvupalvelumarkkinan. Tavoite on, että tuottajat pääsevät tuomaan sinne palveluideansa ja tuotteensa. Palvelutuottajat voivat olla yksityisiä toimijoita, kolmannen sektorin toimijoita tai kuntien yhtiöitä. Näin saamme alueen tarpeita paremmin täyttäviä palveluja.

Susiluodon mukaan oleellista on, että maakunnallinen kasvupalvelu toimii hyvin yhteen valtakunnallisen tason kanssa. Tarkoitus on keventää yritysten hallinnollista taakkaa.

– Emme saa luoda eri hallintotasojen siiloja vaan yhtenäisen palvelujärjestelmän maakunnista maailmalle ja maailmalta takaisin maakuntiin. Kokonaisuus pitää rakentaa asiakaslähtöisesti. Esimerkiksi tietojärjestelmien pitää toimia niin, etteivät yritykset joudu antamaan samaa tietoa useisiin eri paikkoihin, Susiluoto sanoo ja kytkee kehityskohteisiin myös vientiä edistävän Team Finlandin toimijoiden yhteispelin parantamisen.

Kieltoja vai kannustusta?

Taina Susiluoto korostaa, että talouden nopea murros haastaa yritysten lisäksi myös hallinnon. Sen pitää olla rohkeampi tekemään valintoja etenemissuunnasta.

– Rohkeus uudistua on meille kaikille haaste, olemme sitten valtion virkamiehiä tai päättämässä asioista yksityisessä yrityksessä.

Suomea on kuitenkin moitittu liian jäykäksi, jotta se voisi kulkea kehityksen suunnannäyttäjänä. Esimerkiksi tästä voidaan nostaa Uber, jonka voittokulkua täällä jarruttaa se, että poliisi nappaa uber-kuskeja ja sakottaa heitä lainvastaisesta toiminnasta.

Juristina Susiluoto muistuttaa pitkästä perinteestä, jonka mukaan normistomme on kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Byrokratian purkaminen on kuitenkin tärkeää.

– Erittäin mielelläni olen tekemässä sitä kulttuurillista muutosta kontrolloivasta ja rajoittavasta lainsäädännöstä mahdollistavaan lainsäädäntöön. Sitä edustaa myös kasvupalvelulaki. Aikaisemmin asiat on tarkkaan normitettu, mitä esimerkiksi yrityksen starttirahalla tai eri tuilla saa tehdä. Tämä on tarkoitus muuttaa uuteen asentoon tekemällä laeista enemmän mahdollistavia.

Suurhankkeet vaikuttavat vuosia

Suomen viennin arvo ja siinä erityisesti tavaraviennin arvo on asteittain pääsemässä uudelleen kasvuun. Teknologiateollisuuden laskelma Turun suurten laivatilausten, Uudenkaupungin kasvavan autontuotannon sekä Äänekosken uuden sellutehtaan kokonaisvaikutuksesta kertoo tästä muutoksesta.

Kokonaisvaikutus Suomen koko tavara- ja palveluvientiin on 4,5 prosenttia eli 3,5 miljardia euroa vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2016. Kasvua vuotta kohden on 1,5 prosenttia.

Vastaavasti vaikutus koko tavaravientiin on kolmen vuoden päästä 6,5 prosenttia eli 2,2 prosenttia vuotta kohden.

Jos Suomen viennin arvo pysyisi muutoin ennallaan, vienti palautuu takaisin vuosien 2012–2013 tasolle. Eroa vuosien 2007–2008 ennätystasolle jää vielä paljon.

Kun teollisuuden tuotantokyky on vähentynyt kaikkiaan viidenneksen vuoden 2008 jälkeen, palauttavat edellä kuvatut tuotantokapasiteetin yksittäiset laajennukset tästä pudotuksesta noin neljänneksen.