Teema

Se pyörii sittenkin

Miinusmerkkisten vuosien jälkeen Levypyörässä uskotaan tilanteen kääntymiseen.

Jaa artikkeli

– Nämä lähtevät Australiaan, nämä Pohjois-Amerikkaan ja nuo Saksaan, Pertti Lemettinen viittelöi värikkäiden vanteiden keskellä.

Uusien asiakkaiden löytyminen eri puolilta maailmaa on ollut Nastolassa toimivan Levypyörä Oy:n pelastus sen jälkeen kun finanssikriisi romahdutti kysynnän vuonna 2009.

– Se oli suomalaisille alihankkijoille kylmää kyytiä, perheyritystä yli neljännesvuosisadan johtanut Lemettinen kuvailee.

Silloin monet koneenrakennusteollisuuden jättiläiset valitsivat selviytymisstrategiakseen etsiä maailmalta halvimmat komponentit. Levypyörän liikevaihto puolittui, kun sen alihankintana tekemien osien kysyntä romahti. Samoin kävi tuotannon toiselle päälinjalle eli isojen työkoneiden vanteiden kotimaiselle kysynnälle.

– Jouduimme hakemaan korvaavia markkinoita ulkomailta. Etsimme asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan enemmän siitä, että saavat vaativaan käyttöön laadukkaat vanteet. Standardituotteita tekemällä ei Suomessa enää pärjää.

Kriisiä pahensi se, että syöksyn kanssa samanaikaisesti henkilöstökulut kasvoivat Suomessa ennätysmäisesti aikaisemmin tehtyjen sopimusten perusteella. Palkka ja tuottavuuskehitys erkanivat täysin toisistaan, mikä johti työttömyyden voimakkaaseen kasvuun.

– Sen hedelmiä me olemme syöneet pitkän aikaa. Yrityksen palkkasummaa ei Suomessa voi valitettavasti muuten sopeuttaa kuin henkilöstön määrällä, Lemettinen toteaa. Levypyörässä se on johtanut väkimäärän puolittumiseen huippuvuosista. Nyt työntekijöitä on hieman alle sata.

Lemettinen muistuttaa, että Suomen yrityksistä ylivoimainen enemmistö on pieniä yrityksiä. Ne kamppailevat toisenlaisten kilpailukykyongelmien kanssa kuin suuret kansainväliset yritykset, joiden henkilöstöstä valtaosa on ulkomailla.

– Meille tuotantokustannukset Suomessa ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä.

Joustavuutta toimituksiin

Vaikeassa tilanteessa Levypyörä onnistui saamaan uusia asiakkaita ja pyöräliiketoiminnan pudotus muuttui pikemminkin notkahdukseksi. Alihankintapuolella ei ole lamaa edeltävälle tasolle ylletty vieläkään.

Vanteiden päämarkkina-alue on nykyisin Keski-Eurooppa. Kilpailutekijöiksi Lemettinen listaa nopean toimitusajan, joustavuuden ja laadun. Lemettinen kehuu Levypyörän henkilöstöä ja luottamusmiehiä siitä, että yrityksessä on yhdessä voitu sopia asioista.

– Kyllä henkilöstö näkee, mihin se johtaa, jos menetetään asiakas. Heillä on hyvä ymmärrys siitä, missä yhtiö menee. Meillä on työaikapankit ja joustavat työsopimukset.

Hän on tyytyväinen myös siihen, että yhdessä saatiin sovittua kiky-sopimuksen mukaiset lisätunnit kiireisimpään aikaan, jolloin asiakkaat tarvitsevat tuotteita. Ymmärrystä yhteisestä asiasta on kasvattanut se, että Levypyörässä on joka kuukausi yt-neuvottelut. Mutta älkää peljätkö, vaikka termillä onkin paha kaiku.

– Ne tarkoittavat nimenomaan yhteistoimintaneuvotteluja, ei irtisanomisneuvotteluja, Lemettinen täsmentää.

– Niissä käsitellään yhtiön tilannetta. Kun työntekijöille perustelee, miksi esimerkiksi toimintatavat muuttuvat, he ymmärtävät asian.

Tuottavuutta parannettava

Vaikka asiakkaat panostaisivatkin laatuun, silti niillekin hinta on merkittävä valintakriteeri. Siinä suomalaiset joutuvat antamaan tasoitusta kilpailijoilleen jo lähtötilanteessa kuljetuskustannusten takia. Levypyörän vanteissa ne ovat noin viisi prosenttia loppuhinnasta.

Lemettinen harmittelee Suomen julkisen sektorin kokoa, jonka ylläpito tulee kalliiksi. Hän laskee, että yhtiön tuotteiden hinnasta peräti 40 prosenttia on veroja. Lukema on niin suuri, että se vaikuttaa Suomessa tuotettujen tuotteiden kilpailukykyyn, mutta yrityksillä ei ole mahdollisutta vaikuttaa siihen.

Lemettinen haluaa kuitenkin painottaa yksikkökustannusten merkitystä, eli sitä paljonko kustannukset ovat yhtä valmistettua tuotetta kohden. Siihen yritykset voivat omilla toimillaan vaikuttaa.

– Ykkösasia on tuottavuuden kehitys. Oleellisia ovat toimet, joilla saamme tuottavuutta kehitettyä.

Viimeisimpiä tuottavuusloikkia Levypyörässä on ollut viiden robotin hankinta.

– Käsittelyrobotteja, hitsausrobotteja, maalausrobotteja. En näe mitään muuta keinoa kuin investoida tuottavuuden parantamiseen, että näitä hommia pystyisi Suomessa jatkamaan, Lemettinen sanoo.

Monet kuitenkin pitävät robottien yleistymistä huonona asiana, kun pelkäävät niiden vievän työpaikat. Lemettisellä on asiaan jyrkkä näkemys.

– Jos meillä ei olisi tuotannossa yhtään robottia, meillä ei olisi siellä yhtään työntekijääkään jäljellä. Siitä minä olen täysin vakuuttunut.

Tehostamisen lisäksi automaatio muuttaa työtä, kun robotit hoitavat raskaita ja yksitoikkoisia työvaiheita. Levypyörässä tuotannon työntekijöitä on koulutettu uusiin työtehtäviin. Heistä muutamat ovat myös siirtyneet oppisopimuskoulutuksen kautta toimihenkilöpuolelle.

Uusi huomen

Pääministeri Esko Aho kannusti 1990-luvun laman koettelemaa Suomen kansaa uudenvuodenpuheessaan toteamalla, ettei niin pitkää yötä, ettei päivää sen perästä. Silloin lamasta noustiin kohtuullisessa ajassa, nyt Levypyörän yö on kestänyt finanssikriisin jälkeen jo kahdeksan vuotta. Yhtiö on selvinnyt, vaikka tuloksen edessä on monena vuonna ollut pitkä miinus. Nyt Lemettinen uskoo kirkkaampaan päivänkoittoon.

– Olemme saaneet alihankintapuolelle uusia asiakkuuksia. Lisäksi eräät vanhat asiakkaamme ovat tuomassa meidän vanhat tuotteet halpatuonnista takaisin Suomeen tehtäviksi. Näistä on jo useampi sopimus tehty, Lemettinen kertoo tyytyväisenä.

Käänteestä kertoo myös se, että yhtiössä on pitkästä aikaa käynnistynyt varovainen rekrytointi.

– Kyllä minä uskon, että Suomessa jatketaan näitä metallihommia.

Pertti Lemettinen on ollut vuonna 1955 perustetun perheyrityksen toimitusjohtajana vuodesta 1990 lähtien. Tämän vuoden helmikuussa hän siirtyi yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.Pertti Lemettinen on ollut vuonna 1955 perustetun perheyrityksen toimitusjohtajana vuodesta 1990 lähtien. Tämän vuoden helmikuussa hän siirtyi yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.

Riittääkö Suomessa osaajia?

Pertti Lemettinen on saanut perspektiiviä koulutusasioihin Lahden ammattikorkeakoulun hallituksessa. Hän on huolissaan siitä, että teollisuudessa on monia ammattialoja, joihin ammattikorkeakouluissa ei anneta koulutusta. Levypyörässä tarvetta olisi ollut esimerkiksi ammattikorkeakoulusta valmistuneille myynti-, osto- ja laatuinsinööreille.

– Koulutusohjelmat pitäisi saada paremmin vastaamaan tämän päivän tarpeita, Pertti Lemettinen sanoo.