Teema

Vientivetoinen työmarkkinamalli on Suomen etu

Suomi tarvitsee vientivetoisen työmarkkinamallin. Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Risto Siilasmaa toivoo, että tällainen syntyy, sillä siitä hyötyvät kaikki.

Jaa artikkeli

- Jokainen ymmärtää yli varojensa elämisen riskit. Ja kun tätä jatkuu pitkään, alkaa velkaantumisen rajoitteet sitoa päätöksentekoa. Järkevienkin kehittämishankkeiden rahoitus voi olla vaikeaa. Suomen tulot ja menot eivät ole tasapainossa, Risto Siilasmaa toteaa.

Vientivetoisen työmarkkinamallin keskeisenä tavoitteena on varmistaa se, että kustannuskehityksemme pysyy tasapainossa.

– Kilpailukykysopimus ei eroa kuro umpeen, mutta se pysäyttää heikon kehityksen ja Suomen suhteellisen aseman heikkenemisen, Siilasmaa toteaa.

Suomi elää viennistä

Paljon on siis vielä tehtävää, mutta miksi juuri vientivetoinen malli?

– Suomalaisten työpaikkojen, niin yksityisen kuin julkisen sektorin – juuret ovat viennissä. Sieltä ne saavat kasvuvoimansa. Pienet kotimarkkinat eivät tuo riittävästi kasvua, Siilasmaa perustelee.

Viennistä syntyy palkanmaksukykyä ja rahoituspohjaa myös julkiselle sektorille.

– Vienti luo kasvua Suomeen, sillä vientiyritykset hankkivat paljon palveluja kotimaan markkinoilla toimivilta yrityksiltä. Näin myös kotimaan kustannukset heijastuvat suoraan vientiyritysten kustannuksiin ja kansainväliseen kilpailukykyymme. Kaikki kiertyy yhteen. Kansainvälinen kilpailu on kovaa. Vientivetoinen työmarkkinamalli sitoo kotimaisen kustannustason ja viennin kilpailukyvyn yhteen. Kun viennillä menee hyvin, voi kotimaan kustannustasokin nousta. Kun viennin kilpailukyky on heikko, ei meillä ole varaa kotimarkkinasektorin kustannusnousuun, Siilasmaa perustelee.

Vientialoja edustavat liitot ovat valmistelleet uutta mallia ja käyneet keskusteluja laajasti muiden alojen kanssa. Tavoitteena on malli, jossa kaikki työmarkkinatoimijat sitoutuisivat taloutta ja työllisyyttä tukevaan työmarkkinatoimintaan.

Keskitetyissä malleissa on mennyt paljon pesuveden mukana. Sopimusten tekstikysymykset ja niihin liittyvät toimialojen erityistarpeet ovat jääneet vuosikausiksi vailla huomiota.

– Liittokohtaiset sopimukset ja neuvottelut antavat tilaa myös tekstikysymysten kehittämiselle. Lisäksi yritysten erilaiset tarpeet saavat tilaa paikallisen sopimisen myötä, Siilasmaa painottaa.

Yksimielinen muutos on myöhässä

Rohkaisevaa oli kuljetusalojen joulukuussa sopimat ratkaisut. Niiden myötä varmistui viennille tärkeiden kuljetusreittien toiminta. Suomen viennistä peräti 80 prosenttia kulkee satamien kautta. Sopimukset neuvoteltiin poissa parrasvaloista, lähes kaksi kuukautta etuajassa ja vailla työrauhauhkaa. Tämä osoittaa kuljetusalan vastuullisuutta.

– Toivon, että liittojen yhteinen valmistelu johtaa ratkaisuun lähikuukausien aikana. Helppoa se ei ole, mutta kannustan jatkamaan siitä huolimatta. Yritysjohtajana tiedän, että uudistaminen tarvitsee aina edelläkävijöitä ja rohkeutta, Siilasmaa toteaa.

Hän muistuttaa, että jos muutokset toteutetaan vasta silloin, kun aivan kaikki ovat niistä yksimielisiä, muutos tapahtuu liian myöhään.

Vientikaupan kehitys näkyy nopeasti satamien rahtiliikenteessä.Vientikaupan kehitys näkyy nopeasti satamien rahtiliikenteessä.