teema

Kunnianhimoa kasvuun

Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia liiketoimintaan. VTT:n pääjohtaja Antti Vasara uskoo, että vain innovoimalla voidaan saada aikaan kasvua, jota kaipaavat kipeästi niin yritykset kuin koko Suomikin.

Jaa artikkeli

Nykyisessä talousjamassa Suomelle kaivataan kipeästi uutta suuntaa. Työllistämisessä, kasvussa ja myös kansainvälistymisessä lasketaan paljon pk-yritysten varaan. Kun niiden kehityksen kannuksista ja kynnyksistä aloittaa keskustelun Teknologian tutkimuskeskus VTT:n pääjohtaja Antti Vasaran kanssa, hän haluaa välttää yritysten ylenmääräistä kategorisointia. Hänen mukaansa Suomessa ajatellaan turhan usein joko-tai.

– Pk-yrityksissä on tapahtunut viime vuosina loistavia asioita, joista koituu kasvua ja myös työpaikkoja. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi unohtaa suuret yritykset. Suomessa on keskityttävä kaikkiin yrityssegmentteihin kasvua haettaessa, Vasara painottaa.

Eikä niitä pk-yrityksiä tai suurempia yrityksiäkään voi käsitellä homogeenisina blokkeina. Vasara määrittelee, että VTT pyrkii ensisijaisesti auttamaan niitä yrityksiä, jotka ovat innovaatiopohjaisessa bisneksessä.

– Me ymmärrämme sellaisia yrityksiä, joiden tuotteisiin tai palveluihin sisältyy innovaatioita ja joiden toiminta pohjautuu osaamiseen.

Kasvu altistaa kehitykselle

Ymmärtämisestä on numeraalisia todisteita. VTT:n Sfinno-tietokannan ja tutkimuksen mukaan peräti 36 prosenttia suomalaisista innovaatioista sisältää VTT:n osaamista, ja merkittävien vientiyritysten liikevaihto on kasvanut keskimäärin 26 prosenttia sellaisten innovaatioiden jälkeen, joissa VTT on ollut mukana. Pk-yritysten innovaatioista joka kolmas on tehty yhteistyössä VTT:n kanssa. Ja kun VTT:llä oli merkittävä rooli innovaation synnyssä, yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 44 prosenttia. Yritysten tuottavuus puolestaan kasvoi 21 prosenttia ja henkilöstön määrä 17 prosenttia.

Luvut ovat vaikuttavia. Kun koko yrityskentän tilanne ei kuitenkaan riemastuta, jossain on vikaa. Antti Vasara kysyykin, miksei suomalaisia firmoja saada enemmän kaupallistamaan teknologioita.

– Siinä meidän pitää VTT:ssäkin katsoa peiliin: mitä voimme tehdä lisää, jotta tuomme osaamisemme firmojen käyttöön niin, että se auttaa niitä.

Vasara kannustaa yrityksiä aktivoitumaan. Hän uskoo kasvu- ja kansainvälistymishalukkuuden johtavan yritysten kehittymiseen.

Kotimarkkinat eivät ole turvattuja

Antti Vasaran näkemykset yritysten nykyisestä kilpailukentästä myötäilevät sanontaa, jonka mukaan pitää juosta, jotta pysyy edes paikallaan. Aiemmin tuttu ja turvallinen kotimarkkinakin on monella muuttunut.

– Intensiteetti ja globaali kilpailu on tullut koko ajan kovemmaksi. Suuri kysymys on, mistä pk-yritys löytää talentin tehdä asioita? Ennen kaikkea haasteena on kuitenkin se, miten pk-yritykset pääsevät kiinni haastaviin asiakkaisiin. Enää ei riitä, että on maakunnan tai Suomen paras. Nykyään pk-yritysten asiakkaat voivat ostaa ratkaisuja mistä päin tahansa maailmasta.

Jotta yritykset saavat nostettua oman tasonsa kansainvälistä kilpailua kestäväksi, Vasaran mukaan kyvykkyyden ja rahoituksen on oltava kunnossa. Oleellista on myös riittävä kunnianhimo.

– Siinä näkee hyvin paljon eroja, Vasara toteaa.

Yksi yritysten toimintaympäristöä ja kilpailutilannetta mullistavista megatrendeistä on digitalisaatio. VTT tekee tutkimusta digitalisaatioon ja teolliseen internetiin liittyvissä haasteissa erilaisissa tutkimushankkeissa ja verkottuu niissä yritysten ja yliopistojen kanssa.

Sen lisäksi VTT tekee yrityksille toimeksiantoja. Niissä voidaan lähteä liikkeelle digitalisaatiostrategian laadinnasta ja positioida toimialan sekä yrityksen tämänhetkinen tilanne. Sitä kautta voidaan lähteä miettimään yrityksen liiketoimintaprosesseja ja toimintojen tehostamista digitalisaatioratkaisuilla. Parhaillaan VTT on myös rakentamassa vaiheistusta, jonka avulla se voi paremmin tukea yrityksiä siirtymisessä digitaalisiin ratkaisuihin.

Leikataanko tulevaa kasvua?

Antti Vasara uskoo, ettei Suomella tai yrityksillä ole muuta mahdollisuutta saada talouskasvua kuin innovoimalla. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta on kuitenkin leikattu rankalla kädellä. VTT:henkin on osunut: sen henkilöstövolyymi on laskenut noin 500 henkilötyövuotta vuoden 2012 tasosta ja lisäleikkauksia on esitetty. Miten toimet sopivat kuvioon, jossa maahan pitäisi rakentaa tulevaa menestystä?

Vasara ei lähde suoralta kädeltä leimaamaan kaikkia leikkaustoimia virheiksi, vaan sanoo ymmärtävänsä valtion tiukan taloustilanteen tuomat vaatimukset. Hän kuitenkin toivoo, että tki-toiminta nähtäisiin pitkän tähtäimen investointina eikä lyhyen tähtäimen kuluna.

– Kun tki-rahoituksesta säästetään, samalla rakennetaan tulevavaisuuteen innovaatiovelkaa, joka tulee joskus maksettavaksi.

Leikkausten myötä VTT:n on löydettävä korvaavia rahoituslähteitä. Miten VTT voi saada lisää asiakastuloja yritysten toimeksiannoista?

– VTT:n pitää aktivoitua, että ymmärrämme paremmin, millaisten ongelmien kanssa firmat kamppailevat ja kuinka pystymme auttamaan niitä ratkaisemaan näitä haasteita meidän osaamisellamme ja teknologiallamme. Meidän on myös opittava siihen, miten aloitetaan pienemmällä tavalla, jotta pk-yritykset saisivat paremmin apua.

Vasara sanoo, että VTT näkee pk-yritykset keskeisenä toimijana innovointien kaupallistamisessa. Oleellista olisi, että koko t&k-intensiivinen pk-kenttä saisi tietoa uusista innovaatioista ja niiden hyödyntämisestä. VTT tekikin viime vuona kaksi pk-kampanjaa sekä yhdeksän koko pk-kenttää koskettavaa projektilähtöä. Työ jatkuu myös tänä vuonna.

VTT:n on Vasaran mukaan pyrittävä myös saamaan EU:sta enemmän rahaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että kaikkialla maailmassa on sama ongelma tki-rahoituksen niukkuuden suhteen. Siksi myös EU-raha on erittäin kilpailtua. Silti hän kannustaa yrityksiä mukaan kisaan ja muistuttaa, että VTT auttaa selvittämään yritysten kehityshankkeiden rahoitusmahdollisuudet EU-rahoituksesta.

Antti Vasara uskoo, että vain innovoimalla Suomi ja yritykset voivat saada talouskasvua.Antti Vasara uskoo, että vain innovoimalla Suomi ja yritykset voivat saada talouskasvua.

VTT

Liikevaihto 251 M€

Henkilöstö 2 375

ulkopuoliset tuotot 163 M€ (65 % liikevaihdosta),

josta kansainväliset tulot 52 M€ (21 % liikevaihdosta)

valtion perusrahoitus 88 M€ (35 % liikevaihdosta)

Emo VTT:llä tällä hetkellä noin 1 400 asiakasta ja VTT-konsernilla noin 6 500 asiakasta.

VTT toiseksi suurin patentoija Suomessa ja patenttisalkussa noin 1 200 patenttia ja patenttihakemusta.