Pääkirjoitus

Tutkimukseen ja kehittämiseen 200 miljoonaa – ja heti!

Hallituksen pitää korjata virheensä ja kohdentaa puolivälitarkastelussaan 200 miljoonaa lisäeuroa innovaatio- ja tutkimustoimintaan. Tähän vuosittaiseen investointiin pitää sitoutua vähintään vuoden 2020 loppuun asti.

Jaa artikkeli

Eihän tässä ole mitään järkeä: yrityksille suunnattu julkinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on Suomessa viime vuosina vähentynyt merkittävästi. Tämä suuntaus pitää kääntää. Suomi voi menestyä vain järkeään käyttämällä – osaamisellaan.

Perusteluna on käytetty kysymyksenasettelua, jossa epäillään, miksi ylipäätään julkista rahaa tarvitaan yritysten tutkimus- ja kehittämistoimien tukemiseen? Vastauksia on monia.

Käy helposti nimittäin niin, että yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinnit keskittyvät liiaksi tuoteparannuksiin. Julkinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus oikein kohdennettuna tukee myös riskipitoisempaa innovaatiotoimintaa ja pohjustaa pitemmän aikavälin menestystä.

Julkinen rahoitus on myös hyvä sijoitus: yksi julkinen innovaatioeuro johtaa kahteen yksityiseen innovaatioeuroon. Näin Tekesin vaikuttavuusselvitykset osoittavat.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen lisääminen edesauttaa myös yhteistä tavoitettamme eli julkisen sektorin menojen hillitsemistä, kun julkisissa hankinnoissa lisätään innovatiivisia hankintoja. Potentiaali on suuri, kun julkiset hankinnat ovat noin 35 miljardia euroa vuodessa.

Usein myös väitetään, että tuki menee isoille yrityksille, joilla olisi investointeihin itsekin varaa. Näin ei ole, sillä julkinen rahapanos kulkee läpi 80 prosenttisesti yhteistyökumppaneille eli pääasiassa korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille, mutta myös yritysverkoston pk-yrityksille. Ja pk-yrityksiä nimenomaan pitää saada mukaan.

Julkinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus ei ole oikea säästökohde. Päinvastoin siihen pitää panostaa rohkeasti aina, suhdanteista huolimatta. Nyt puolivälitarkastelun yhteydessä hallituksen tulee ottaa järki käteen ja kohdentaa merkittävä - suuruusluokkaa 200 miljoonaa euroa vuodessa - lisäpanostus yrityksille suunnattuun verkostomaiseen ja yritysvetoiseen innovaatio- ja tutkimustoimintaan. Tähän pitäisi sitoutua vähintään vuoden 2020 loppuun asti.

Kyseessä on investointi, joka maksaa itseään takaisin. Se voitaisiin ainakin osittain rahoittaa uudistamalla ja suuntaamalla uudelleen yritystukia. Leikkuriin joutaisivat tuet, jotka eivät täytä hyvän yritystuen kriteereitä eli uudistumisen, markkinapuutteen korjaamisen tai kilpailukyvyn parantamisen tavoitteita.

Puolivälitarkastelussa hallituksen pitää muistaa edelleen lupauksensa siitä, ettei teollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetä. Kehitystyötä tulee jatkaa sääntelyn keventämisessä sekä palveluiden yhden luukun periaatteen toteutuksessa digitalisaation avulla. Ne lisäävät joustavuutta ja tekevät Suomen houkuttelevaksi teknologiayrityksille sekä saavat suunnitelmissa olevat investoinnit vihdoin käyntiin.

Päätoimittaja Markku AlhonenPäätoimittaja Markku Alhonen

Julkaisija:

Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki

Päätoimittaja: Markku Alhonen

Toimituskunta: Markku Alhonen, Nora Elers, Mervi Karikorpi, Niina Into, Martti Kätkä, Antton Lounasheimo, Ilkka Niemelä, Petteri Rautaporras

Toimitus: Legendium Oy

Anna palautetta

Kerro mielipiteesi lehdestä:

palaute.visio@teknologiateollisuus.fi