Teema

Jalka tasaisesti kaasulla

Kuljetusala yllätti monet sopimalla uudet työehtosopimukset. Tavoitteena AKT:llä on tasaisen hyvä kehitys.

Jaa artikkeli

Kuljetusala on suurelta osin riippuvainen yleisestä taloustilanteesta ja kansainvälisestä kaupasta. Siitä, että ihmiset liikkuvat ja Suomessa valmistetaan tuotteita, joita viedään maailmalle ja tänne tuodaan niin raaka-aineita, komponentteja kuin lopputuotteitakin. Toisesta suunnasta katsottuna on selvää, että ilman toimivia kuljetuksia vientiteollisuus ei voi elää.

Keskinäisriippuvuudesta todistaa myös Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton puheenjohtajan Marko Piiraisen kertoma esimerkki Äänekoskella toimintansa aloittavasta biotuotetehtaasta.

Tehtaalle viedään rekoilla puuta kuuden minuutin välein eli 240 kuormaa vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Valmiit tuotteet kuljetetaan junilla Vuosaaren satamaan, jonne on valmistunut iso terminaalirakennus. Sen työllistävä vaikutus on välittömästi noin 40 henkilötyövuotta. Satamasta tuotteet lähtevät laivoilla maailmalle.

Talouskasvu tuo työtä

Suomen taloustilanne näkyy suoraan kuljetusten kysynnässä ja AKT:n yli 50 000 jäsenen työllisyystilanteessa. Tämänhetkistä taloussuhdannetta Marko Piirainen luonnehtii lievästi elpyväksi.

– Viimeisen vuoden aikana jäsentemme työttömyysasteessa olemme tulleet selvästi alemmas. Se on nyt noin kahdeksan prosenttia, Piirainen kertoo.

Lähivuosina tavaraliikenteen kehitys näyttää Piiraisen mielestä hyvältä. Hän mainitsee positiivisina merkkeinä Äänekosken tehtaan lisäksi muun muassa Uudenkaupungin autotehtaan ja Turun telakan menestykset. Lisää kuljetuksia tuo myös piristynyt rakentaminen.

Yhteistyötä yli vanhojen raja-aitojen

Marko Piirainen kuvailee maailman muutosta niin, että nykyisin suomalaisen kuljetusalan ”vihollinen” on monessa asiassa maan rajojen ulkopuolella. Siksi AKT on ajanut kuljetussektorin elinkeinopoliittisia asioita viime vuosina yhteistyössä kuljetusalan työnantajapuolen ja kuljetusyrittäjien kanssa – se on uutta.

– Katsomme yhdessä alan lainsäädäntökysymyksiä, elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Sektorin elinkeinopoliittisista asioista pitää pystyä muodostamaan alan yhteinen näkemys Suomessa, jotta on mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Muuten ala kuihtuu ja taloudellinen hyöty valuu muualle. Suljetun talouden aikaan tilanne oli toinen, kun ei oltu EU:ssa eikä ollut euroa, mutta oli Neuvostoliitto. Silloin ei tarvinnut olla vahvaa yhteistä elinkeinopoliittista edunvalvontaa. Silloin myös omaa voimavaraa käytettiin usein neuvottelupöydän toiselle puolelle ja koeteltiin sopimuskumppanin hermoja.

Piirainen painottaa, että työehtosopimustoiminta ja elinkeinopoliittinen vaikuttaminen ovat ihan eri asioita.

– Ne eivät riitele keskenään. Kun kehitetään alan työehtosopimuksia, niissä on jatkossakin erilaisia näkemyksiä työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä. Niistä pyritään löytämään ratkaisut, yleensä neuvotteluteitse, tehdään sopimukset ja jatketaan eteenpäin.

Sillä puolella ei kannata yrittää tyrmäysvoittoa?

– Suorat selkävoitot tulevat aina vastaan, ennemmin tai myöhemmin. On tärkeää, että molemmat osapuolet voivat neuvottelu- tai sovitteluprosessin jälkeen hyväksyä ratkaisun ja molempien tavoitteita edistetään jostain näkökulmasta. Se luo luottamukselliset suhteet.

Työehtosopimukset hyvissä ajoin

AKT ja työnantajaliitot yllättivät monet vuodenvaihteessa solmimalla hiljaisesti uudet useampivuotiset työehtosopimukset. Ratkaisun yllätyksellisyyttä kasvatti se, että AKT oli jättäytynyt keväällä kiky-sopimuksen ulkopuolelle.

– Uusien sopimusten ansiosta meidän jäsenille ei tullut heikennyksiä tai ansionmenetyksiä sekä yrityksissä pyörät pyörivät ja tavara liikkuu. Ne tuovat 2–4 vuoden ennustettavuuden eri sopimusaloille. Se mahdollistaa yrityksille mm. investoinnit kalustoon ja henkilöstön osaamiseen ja tuotekehitykseen.

Kuinka varma tae tämä on työrauhasta?

– Kun alalla on voimassa olevat työehtosopimukset, se tarkoittaa, että työehtosopimukseen liittyviä laillisia työtaisteluja ei voi tulla puolin eikä toisin, Piirainen sanoo.

– Poliittiset mielenilmaukset esimerkiksi maan hallituksen mahdollisia pakkolakiesityksiä vastaan ovat mahdollisia ja laillisia.

AKT:n sopimuksiin ei tullut työajan pidennystä tai kriisilausekkeita. Liitto herättikin viime keväänä tyytymättömyyttä muissa palkansaajajärjestöissä, koska se ei ollut valmis työajan pidentämiseen vaan jäi sen johdosta laajan työmarkkinaratkaisun ulkopuolelle.

Tavoitteissa pitkäjänteisyyttä

Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Risto Siilasmaa on puhunut Suomen edusta, joka eri intressiryhmien pitäisi ottaa huomioon pelkän oman lyhytaikaisen edun ajamisen sijaan. Piirainen on valmis hyväksymään laajassa mittakaavassa tällaisen ajattelun.

– Esimerkiksi nyt solmituissa AKT:n sopimuksessa yleisten palkankorotusten ohjenuoraksi otettiin teollisuuden keskiarvoratkaisut tietyillä alakohtaisilla täsmennyksillä tarkennettuna. Vastaava tapa on käytössä Ruotsissa, ja sen ansiosta palkansaajien reaalipalkat ovat siellä nousseet tasaisesti, mikä on parantanut ostovoimaa, Piirainen sanoo. Hän muistuttaa, että korotusten lisäksi pitää huolehtia alakohtaisista tekstikysymyksistä.

Piirainen toteaa, että toisin toimimalla voisi kenties olla mahdollista saavuttaa suurempia lyhytaikaisia voittoja, jotka pidemmän päälle johtaisivat kuitenkin huonompaan yleiskehitykseen. Piiraisen mukaan yrityksillä on mentävä riittävän hyvin, jotta ne voivat työllistää sekä maksaa vähintään tes:n mukaista palkkaa.

– Tärkeää on kotimainen kulutuskysyntä ja työllisyys. Mahdollisimman korkea työllisyysaste näkyy julkisen talouden tasapainossa ja osaltaan estää myös nuorten syrjäytymistä, Piirainen pohtii etuja.

Korvaako robotti kuljettajan?

Monissa tulevaisuuden visioissa autot kulkevat jo lähivuosina ilman kuljettajia. Jo nyt maailmalla on satamia, jossa automaattilukit siirtävät kontteja ilman ihmisten käskytystä. Uhkaako kehitys logistiikka-alalta työpaikkoja?

– Joitakin kaupunkireittejä varmaankin tulee, joissa busseissa ei ole kuljettajaa. Mutta kun mennään vaikka Kehä III:n ulkopuolelle, siellä tarvitaan jatkossakin kuljettajia. Tavaraliikenteessäkin esimerkiksi Helsingin sisällä on niin paljon pysähdyksiä, että vain ihminen voi sitä hoitaa. Lisäksi ilmasto-olosuhteet asettavat Suomessa haasteita. Seuraavaan viiteenkymmeneen vuoteen ei ihmistyötä voida kaikkialla korvata, Marko Piirainen uskoo.

Miten digitalisaatio muuttaa kuljetusalaa?

– Viime vuosina digitalisaatiota, automaatiota ja robotisaatiota on jo tullut alalle ja kehitys jatkuu. Kehitystä ei voi jarruttaa, eikä sitä ole edes syytä jarruttaa. Kehitys on pääsääntöisesti hyvää. Se on lisännyt viihtyvyyttä, työturvallisuutta ja työssäjaksamista. Esimerkiksi satamissa vaarallinen ja raskas työ on pitkälti hävinnyt. Työpaikkoja on kehityksen myötä siirtynyt pois, mutta ne ovat tulleet takaisin jossain muussa uudessa muodossa.