Teema

Vienti tuo rahaa talouteen

Talouden tunnelma näkyy nopeasti ihmisten käyttäytymisessä. Yksittäisissä ostoksissa muutokset voivat olla pieniä, mutta miljoonien asiakkaiden mittakaavassa niillä on vaikutusta koko maan talouteen.

Jaa artikkeli

Esa Kiiskisellä on Espoon Sellon Citymarket-kauppiaana ensikäden tuntuma Suomen talouteen. Marketissa käy jopa seitsemäntuhatta asiakasta päivässä, joten dataa kertyy nopeasti. Vielä isompia liikkeitä hän voi havainnoida Keskon hallituksen puheenjohtajan näköalapaikalta.

Ihmisten tämänhetkisiä taloustunnelmia Kiiskinen luonnehtii varovaisen toiveikkaiksi.

– Voisiko se olla jo osittain kilpailukykysopimuksesta johtuvaa? Kun pienikin valo näkyy, ihmisille tulee luottamusta tulevaisuuteen ja uskallusta kuluttaa. Ajatellaan, että kaikkea ei tarvitse laittaa sukanvarteen, Kiiskinen pohtii.

Pieniä valintoja, isoja vaikutuksia

Rohkaisuun ei välttämättä tarvita ihmeitä, jo yksittäiset signaalit voivat vaikuttaa ilmapiiriin. Kiiskinen uskoo, että tuoreet uutiset Turkuun saaduista risteilijätilauksista ja Uudenkaupungin autotehtaan menestyksestä ovat painuneet ihmisten mieliin.

Pelkkää psykologiaa talous ei tietenkään ole. Suomessa kehitys on laahustanut historiallisen pitkään, monella raha on ollut tiukoilla.

– Kun talous näytti oikein huonolta pari vuotta sitten, monelta puuttui ostoskorista jokin tuote. Jos keskimäärin asiakkaat ostavat 15 tuotetta, silloin niitä olikin 14. Ihmisistä tuli tarkempia. Esimerkiksi leivässä ostettiin pienempiä paketteja, ettei sitä menisi hukkaan. Brändituotteista siirrytään edullisempiin vaihtoehtoihin.

Kiiskinen kertoo, kuinka hänen aiemmassa kauppiaspaikassaan Helsingin Kontulassa kuukauden suurin myyntipäivä oli lapsilisäpäivä. Mutta vaihtelee lompakon paksuus Suomen vauraimpiin seutuihin kuuluvassa Espoossakin.

– Kyllä se vaan näkyy, jos palkkapäivä on kaukana.

Tavoitteena tasainen kehitys

Kiiskinen luonnehtii taloutta symbioosiksi, jossa eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Vientiteollisuuden merkitys näkyy kaupassa selvästi.

– Jos vienti vetää, se tarkoittaa teollisuuteen työpaikkoja ja ansiotuloja, joita käytetään ostoksiin. Se puolestaan luo uusia työpaikkoja kotimarkkinoille: kauppaan, moniin palveluihin ja rakentamiseen. Raha kiertää.

Talouden riippuvuussuhteiden johdosta vientiteollisuuden kilpailukyky on myös kotimarkkinoilla toimiville yrityksille tärkeää. Kiiskinen näkisi etuja vientivetoisen palkkamallin käyttöönotossa.

– On kaikkien etu, etteivät palkkakustannukset nouse enempää, kuin mihin kansantaloudella on varaa. Olisi hyvä, jos vientiteollisuus määrittelisi kustannuskaton. Monet asiakysymykset ovat kuitenkin alakohtaisia, josta pitää sopia erikseen.

Henkilökustannukset näkyvät suoraan kaupan kuluina. Ne kertautuvat myös tuotteiden hinnoissa, kun kustannuksia kertyy tuotantoportaan joka askelmalla. Citymarketissa on eri tuotteita asiakkaiden valittavina noin 25 000, joista 80 prosenttia on kotimaisia.

Kiiskinen korostaa, että talouden hyvä pitkäjänteinen kehitys on kaikkien etu – pikavoitot joillakin aloilla voivat tulla kaikille kalliiksi.

– Jos meille kaupassa tulisi ylisuuret palkankorotukset, siitä lähtisi kierre. Joutuisimme maksamaan palkkoja enemmän kuin meillä on palkanmaksukykyä. Sen seurauksena joutuisimme ylihinnoittelemaan tuotteet. Hintojen nousu veisi palkankorotuksen vaikutukset myös muiden alojen työntekijöiltä.

– Vientivetoinen malli voisi olla polku yrityskohtaisempaan sopimiseen. Sitä tarvitaan, sillä liittotasolla ei pystytä sopimaan asioista niin, että se tukisi kaikkien kilpailukykyä. Yritysten kilpailukyky muodostuu niin erilaisista asioista, Esa Kiiskinen pohtii.– Vientivetoinen malli voisi olla polku yrityskohtaisempaan sopimiseen. Sitä tarvitaan, sillä liittotasolla ei pystytä sopimaan asioista niin, että se tukisi kaikkien kilpailukykyä. Yritysten kilpailukyky muodostuu niin erilaisista asioista, Esa Kiiskinen pohtii.

Kauppa työllistää

Taloustilanne vaikuttaa suoraan yritysten kykyyn palkata ihmisiä. Kaupan työntekijämäärä on noin 300 000, joista Sellon Citymarketissa on 150.

– Liikeideamme on työllistävä, kun meillä on monta palvelutiskiä ja myös oma leipomo sekä kotikeittiö. Jos asiakkaat eivät ostaisi täältä, vaan mieluummin vaikka laatikkomyymälästä, emme pystyisi ylläpitämään tällaista palvelutasoa, Esa Kiiskinen sanoo.

Asiakkaat eli me päättämme myös sen, että työntekijöitä tarvitaan eniten perjantaisin ja lauantaisin – yhä enemmän myös sunnuntaisin. Töitä riittää muillekin tunneille, sillä Sellon Citymarket on auki aamusta pitkään iltaan seitsemänä päivänä viikossa. Vain Joulupäivänä ovet ovat kiinni.

– Täysiaikaisten työntekijöiden lisäksi meillä on töissä paljon opiskelijoita. Osa-aikaisuus lähtee enemmän heistä itsestään kuin minusta työnantajana, sillä he eivät pysty opintojensa takia tekemään enempää tunteja.