Ajankohtaista

Turvallisesti telakalla

Maailman parhaita jäänmurtajia rakennetaan Helsingin ytimessä. Telakalla vaativia työskentelyolosuhteita parannetaan yhdessä.

Jaa artikkeli

Munkkisaaressa aivan Helsingin ytimessä näky on vaikuttava. Jäänmurtajan valtava peräosa odottaa laskemistaan telakan allashallin pohjalle liitettäväksi laivan muuhun runkoon.

Rungon kimpussa on monenlaisia ammattilaisia. Kaikkiaan alueella laivoja rakentaa telakan 580 omaa työntekijää ja saman verran alihankkijoiden työntekijöitä. Täällä on helppo ymmärtää, että työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin on näissä oloissa syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Siirrytään telakan ruokalaan keskustelemaan aiheesta. Se kannattaa, sillä tarjolla on kakkukahvit Arctech Helsinki Shipyard Oy:n viisivuotissynttäreiden kunniaksi. Samalla paikalla laivoja on rakennettu jo 150 vuoden ajan.

Pöydän ympärille ovat kokoontuneet HSE-osaston päällikkö (health, safty, enviroment) Minna Sääski sekä työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Markku Kyröläinen ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Outi Lehtimäki. Työsuojeluvaltuutetut valitaan vaaleilla, mikä tehtävään innostaa?

– Laivanrakennus on haastavaa, telakalla on vaikeita työskentelypaikkoja. Meillä tapaturmatilastojen pienentämisessä riittää vielä työtä, Kyröläinen kertoo.

– Tapaturmia on kuitenkin vuosien myötä tullut vähemmän, Lehtimäki huomauttaa.

– Täytyy melkein koputtaa puuta, ettei vakavia tapaturmia ole sattunut. Sen sijaan on tullut esimerkiksi sormivammoja asennustöissä ja silmiin menneistä roskista aiheutuu välillä muutaman päivän poissaoloja. Palovammoja sattuu yllättävän vähän, kun huomioidaan, että tulitöitä tekee yli puolet asentajista, Sääski kertoo.

Oikea asenne on tärkeä

Telakalla seurataan onnettomuustilastoja. Sisäisen tiedotelehden uusimassa numerossa kerrotaan, että edellisellä viikolla tapaturmia ja palonalkuja oli pyöreät nolla kappaletta. Miten tapaturmia voi estää?

– Kiinnittämällä huomiota siisteyteen ja järjestykseen, Kyröläinen selittää.

– Se on paljon kiinni myös korvien välistä: teenkö asiat oikein vai väärin. Meillä on hyvin eri-ikäisiä työntekijöitä, jotka ajattelevat asioista eri tavalla. On hyvä, että nuoret haastavat meidän vanhempaa porukkaa, Lehtimäki huomauttaa.

– Teemme myös säännöllisiä turvakierroksia. Lisäksi meillä on hyvä työkalu poikkeamien raportointiin. Sinne jokainen voi tehdä ilmoituksen hyvästä tai huonosta poikkeamasta. Yksi sellainen oli, kun trukkikuski puhui puhelimeen lastatessaan kuormaa, hän jatkaa.

– Tai se, kun roskiksen päällä poltettiin tupakkaa, Lehtimäki puistelee päätään.

Ohjeistusta ja oikeita varusteita

Telakalla on määritelty alueittain, mitä suojavarusteita pitää käyttää. Moniin tehtäviin vaaditaan erillinen lupa, jolla todennetaan pätevyys kyseiseen työhön. Kaikille uusille työntekijöille on aluksi kolme tuntia kestävä perehdytys, johon osallistuvat myös telakalla työskentelevät alihankkijat.

– Kun tulin 1990-luvun alussa telakalle, täällä ei ollut edes kypäräpakkoa. Sitten kun sitä alettiin vaatia, käytäntöä kritisoitiin. Nyt täällä ei edes osaisi kulkea ilman kypärää. Suojavarusteita pitää olla mukava käyttää, jotta niitä myös käytetään. Siksi niistä ei voi tehdä päätöksiä konttoripöydän ääressä, Kyröläinen toteaa.

– Meidän osastolle kuuluvat suojavälineiden hankinnat. Markku tekee ehdotuksia, ja jos varuste todetaan testeissä hyväksi, sitten niitä hankitaan, Sääski kertoo.

– Toimihenkilöiden osalta työhyvinvoinnissa kyse on tapaturmien sijaan enemmän henkisessä jaksamisessa. Kiire ja uupuminen voivat näkyä sairauspoissaoloina. Yksi haaste on ergonomia, kun toimimme vanhoissa rakennuksissa. Istumatyö rasittaa ja olisi hyvä muistaa välillä seistä ja ottaa muutama askel, Lehtimäki huomauttaa.

Työskentelyolosuhteet kiinnostavat

Työsuojeluyhteistoiminnasta järjestetään johdon kokouksia nelisen kertaa vuodessa ja henkilöstön edustajien kokouksia pari kertaa vuodessa. Lehtimäki ja Kyröläinen osallistuvat niihin molempiin. Asioiden edistäminen ei kuitenkaan jää kalenteritapaamisiin. Työturvallisuus ja -hyvinvointi koskettavat jokaista.

– Näemme Markun kanssa joka päivä ja Outinkin kanssa melkein yhtä usein. Silloin täytyy ottaa yhteyttä, kun on asiaa, Sääski sanoo.

– Asiat kiinnostavat ihmisiä. Monesti he tulevat vetämää hihasta ja sanovat asioista, joita voisi parantaa, Lehtimäki kertoo.

– Jos lähden käymään terminaalissa, niin useampi kaveri pysäyttää minut matkalla, Kyröläinen lisää.

– Minunkin pitää aina varata aikaa liikkumiseen. Jokaiseen työturvallisuuteen liittyvään huomioon tulisi suhtautua asianmukaisella tavalla ja usein varsin kannustavasti. Yhteisellä työpaikalla kaikkien pitäisi osallistua tähän työhön. Useimmat ongelmat ovat hyvin käytännönläheisiä, jotka voi hoitaa yksinkertaisilla toimenpiteillä. Mutta on niitä hankalampiakin, Sääski pohtii.

Ilon aiheita

Kahvit alkavat olla juotu ja kakut syöty. Ilonaiheet eivät Helsingin telakalla jää kuitenkaan yhtiön syntymäpäiviin, tänä vuonna on edessä kolme aluksen luovutusta. Kolmikko sanoo telakan väen olevan ylpeä jokaisesta valmistuneesta laivasta.

– Se on yksi suurimmista motivaattoreista, kun laivanrakentaja näkee kädenjälkensä. Kyllä ihmiset iloitsevat, että tuo on meidän alus, minä olen ollut tekemässä sitä, Sääski kertoo.

– Ja sekin on hienoa, että asiakas on ollut tyytyväinen tuotteisiin ja tilaa meiltä lisää laivoja, Lehtimäki pohtii.

– 60 prosenttia kaikista jäänmurtajista rakennetaan Helsingin telakalla. Se on sellainen prosentti, ettei kukaan muu siihen pysty, Kyröläinen summaa.

– Satsaus työturvallisuuteen menee prosessin tuottavuuteen. Se mikä on hyvää ja turvallista, poikii usein siinä, että asiat tulevat tehtyä paremmin, laadukkaammin ja nopeammin, Minna Sääski (vas.) pohtii.

– Ministeriössäkin lasketan, että työsuojeluun sijoitettu euro tulee 2,7 kertaisena takaisin. Kun tapaturmataajuutta saadaan alas, sieltä niitä kustannussäästöjä tulee, Markku Kyröläinen (kesk.) painottaa.

– Työsuojellussa kyse on paljolti myös asenteista, Outi Lehtimäki (oik.) muistuttaa.– Satsaus työturvallisuuteen menee prosessin tuottavuuteen. Se mikä on hyvää ja turvallista, poikii usein siinä, että asiat tulevat tehtyä paremmin, laadukkaammin ja nopeammin, Minna Sääski (vas.) pohtii. – Ministeriössäkin lasketan, että työsuojeluun sijoitettu euro tulee 2,7 kertaisena takaisin. Kun tapaturmataajuutta saadaan alas, sieltä niitä kustannussäästöjä tulee, Markku Kyröläinen (kesk.) painottaa. – Työsuojellussa kyse on paljolti myös asenteista, Outi Lehtimäki (oik.) muistuttaa.