Näkökanta

Ovatko SHOKit olleet turhia?

Tauno Heinola näkee, että strategiset huippuosaamisen keskittymät ovat luoneet verkostoja, uusia ratkaisuja ja liiketoimintakonsepteja. Huippuosaamista tarvitaan jatkossakin. Toimintamallia on samanaikaisesti kehitettävä, jotta ne tuottaisivat nopeammin kaupallistettavia tuotteita.

Jaa artikkeli

Hallituksen leikkaukset kohdistuvat SHOK-rahoitukseen. Mitä SHOK-yhteistyöllä on saavutettu, ABB Oy:n toimitusjohtaja ja SHOK-johtoryhmän puheenjohtaja Tauno Heinola?

SHOKit ovat edistäneet osaamisen kehittämistä elinkeinoelämän tarpeisiin 5–10 vuoden tähtäimellä, ja niissä on syntynyt merkittäviä verkostoja, uusia ratkaisuja ja liiketoimintakonsepteja. Yksityisen ja julkisen sektorin tuotekehitys- ja innovaatioyhteistyö (PPP) on SHOK-toiminnan ansiosta nostettu uudelle tasolle. Samaan aikaan tunnistetaan, että SHOKeihin kohdistuvat odotukset ovat muuttuneet kohti nopeammin kaupallistettavia tuotteita. Toimintaa on siis syytä kehittää edelleen.

SHOK-yhtiöitä oli alun perin kuusi kappaletta. Miten rakenteiden ja toiminnan tulisi kehittyä, jotta yritykset pärjäisivät kovenevassa kilpailussa?

Keskittymien määrä ja niiden fokus on terävöitymässä tutkimuksesta yrityslähtöisen innovaatiotoiminnan suuntaan. Alkuperäinen kuuden SHOKin kenttä näyttäisi olevan päätymässä kolmeen keskittymään, jotka keskittyvät teolliseen internetiin ja digitalisaatioon, cleantechiin ja biotalouteen sekä terveys- ja hyvinvointialaan. Näillä keskittymillä on mielestäni erinomaiset edellytykset luoda nopeasti ohjelma-alueille ekosysteemejä ja hakea rahoitusta hankkeilleen.

Yksittäisen keskittymän roolina voisi jatkossa olla päättäminen oman alueensa tutkimus- ja innovaatioagendasta ja yhteistyömuodoista ja fasilitoida yhteisten tavoitteiden ympärille rakentuvia avoimia ekosysteemejä.

Mikä on globaalien yritysten rooli suomalaisissa innovaatio- ja osaamisverkostoissa? Millainen merkitys julkisella tki-rahoituksella on suurille yrityksille ja niiden kumppaneille?

Näkisin, että tavoitteena on luoda uusia liiketoimintaekosysteemejä, joissa syntyy muun muassa strategisia alliansseja, avointa innovaatiota, yhteistyötä innovatiivisten startupien kanssa ja uutta liiketoimintaa. Globaalit yritykset toimivat tällaisissa ekosysteemeissä tai keskittymissä usein ankkuriyrityksinä.

Rahoituksen pääpaino olisi yritysten omassa rahoituksessa. Keskittymien alaisuudessa toimivat tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat voisivat kerätä rahoituksen osallistuvilta yrityksiltä ohjelmakohtaisesti. Tekesin avustuksia haettaisiin kokoamalla yritys- ja tutkimuskonsortio, joka osallistuisi Tekesin rahoituksen hakuun samoin periaattein kuin muutkin toimijat.

Tekesin rahoituksen keskittyessä aiempaa enemmän pk-sektorin yrityksiin tämä olisi väylä, jolla suuret yritykset voisivat jatkossa olla mukana Tekesin osittain rahoittamissa hankkeissa, mikä toimisi insentiivinä suurille yrityksille toimia ekosysteemeissä veturiyrityksinä. Tekes-rahoituksen lisäksi ohjelmat voisivat luonnollisesti hakea rahoitusta muista kotimaisista ja ulkomaisista lähteistä.

Suomen innovaatio- ja tutkimusjärjestelmän on väitetty olevan ”rikki” – puhutaan siiloutumisesta ja julkisten resurssien pirstaloitumisesta. Miten itse näet asian, mitä pitäisi tehdä?

En sanoisi, että järjestelmä on rikki, mutta sen ajantasaisuudesta on pidettävä huolta nopeasti muuttuvassa maailmassa. Näen, että yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulisi erikoistua vahvemmin ja niiden roolijakoa tulisi selkeyttää. Pidän tärkeänä, että soveltavaan tutkimukseen suunnattaisiin entistä enemmän resursseja, jotta syntyisi nopeammin kaupallistettavia tuloksia ja sitä kautta lisää hyvinvointia Suomeen.

SHOKeilla on luotu merkittäviä verkostoja ja liiketoimintakonsepteja, Tauno Heinola sanoo.SHOKeilla on luotu merkittäviä verkostoja ja liiketoimintakonsepteja, Tauno Heinola sanoo.