PAIKALLINEN SOPIMINEN

– Yhdessä sopimalla me kykenimme voittamaan vaikeat ajat, Matti Kangasmäki kertoo

Työpaikat säilyivät yhdessä sopimalla

Pitkä perinne avoimuudesta ja yhdessä sopimisesta osoitti voimansa, kun Makronin tilauskanta romahti puoleen.

Jaa artikkeli

Paikallinen sopiminen on tämän hetken isoja aiheita työmarkkinakentällä. Monissa yrityksissä nähdään, että koituu sekä yrityksen että sen työntekijöiden eduksi, kun yhdessä sopimalla voidaan toimia kussakin tilanteessa järkevimmin.

Varatoimitusjohtaja Matti Kangasmäki kertoo, että selluteollisuuteen laitteita valmistavassa Makron Oy:n Hollolan yksikössä paikallinen sopiminen perustuu pitkään perinteeseen. Keskeiseksi hän nostaa yt-johtoryhmän, jossa työnantajan ja henkilöstön edustajat ovat vuosikymmenten ajan tottuneet keskustelemaan luottamuksellisesti ja sopimaan yrityksen tilanteeseen soveltuvista ratkaisuista.

Pääsääntöisesti kuukausittain kokoontuvan yt-johtoryhmän työskentelystä on muodostunut reilun sadan ihmisen työpaikalla normaalia toimintaa.

– Jäsenet saavat tiedon operatiivisesta tilanteesta. Käsittelemme markkinatilannetta ja kerromme avoimesti avoinna olevista kaupoista sekä peilaamme tilauskantaa kuormitukseen. Lisäksi käymme läpi muun muassa sairauspoissaoloja, toimitusvarmuutta sekä henkilöstömuutoksia, Kangasmäki kertoo.

Vuosittain asialistalla on myös muun muassa yrityksen budjetti. Lisäksi paikallisesti sovitaan tulospalkkioista ja tarkastellaan tasa-arvosuunnitelman toteutumista. Yt-johtoryhmässä on sovittu myös lomarahan ja loma- ajan palkan maksamiskäytännöistä sekä toimihenkilöiden liukuvasta työajasta.

Asiat kiinnostavat työntekijöitä

Työsuojeluvaltuutettu Juha Härkö edustaa yt-johtoryhmässä työntekijöitä seitsemättä vuotta.

– Me pidämme yt-johtoryhmän tapaamisen jälkeen työhuoneneuvottelukunnan kokouksen, jotta saamme vietyä tietoa osastoille. Siihen osallistuvat työhuonekunnan puheenjohtaja, osastojen luottamusmiehet ja työsuojeluasiamiehet.

Työntekijät ovat kiinnostuneita kokouksissa käsiteltävistä asioista.

– Tässä on hieman eroa eri ikäryhmien välillä. Aivan nuoria asiat eivät niin kiinnosta, mutta heti kun alkaa olla perhettä ja talolainoja, silloin jo kiinnostaa, hän nauraa.

Härkö myöntää, että hän on välillä kovilla työkavereiden esittämien kysymysten edessä ja joutuu toisinaan myös katkomaan siipiä huhupuheilta.

– Täällä on sellainen suoran puhumisen kulttuuri. Mitään ei peitellä vaan asioista kysytään suoraan, välillä aika tiukastikin.

Eniten ihmisiä kiinnostavat konkreettiset työllisyystilanteeseen liittyvät asiat. Nuotit ovat kuitenkin selvät, vain sovituista asioista voi kertoa eteenpäin.

– Ei niistä toista kertaa keskusteltaisi meidän kanssamme, jos me niistä muille puhuisimme, Härkö painottaa. Kangasmäkikin korostaa luottamuksen merkitystä.

– Yt-johtoryhmässä keskustelut ovat olleet avoimia. Sen ansiosta luottamushenkilöt ovat saaneet oman porukkansa ymmärtämään yrityksen tilanteen. Se herättää luottamusta, kun työntekijät kuulevat asiat omilta edustajiltaan, Kangasmäki lisää.

– Yt-johtoryhmä on kivijalka, ilman sitä meillä ei voisi olla paikallista sopimista. Sen ansiosta koko porukka tietää, missä yrityksen kanssa mennään, viestintäpäällikkö Johanna Vuopala vahvistaa.

Nopeaa reagointia

Monista paikallisesti sovituista asioista tärkeimpänä Kangasniemi pitää jatkuvan neuvottelun periaatetta. Se osoitti vahvuutensa, kun finanssikriisin mainingeissa vuonna 2009 yhtiön tilauskanta romahti puoleen.

Normaalikäytäntö on, että tuotantomäärään toiminnan sopeuttavat yt-neuvottelut päättyvät ennalta määrättynä ajankohtana. Jatkuvan neuvottelun käytännön mukaisesti ne voivat kuitenkin jatkua ja antavat näin mahdollisuuden reagoida tilanteeseen joustavasti.

– Pahimpaan aikaan meillä oli yt-neuvottelut koko ajan päällä. Sovimme, että lomautuksista ilmoitukset pitää antaa 14 vuorokautta aikaisemmin normaalin 30 vuorokauden sijaan. Sen ansiosta pystyttiin työllistämään paremmin. Aina tuli jotain uutta työn alle, otettiin kaikki mikä vähän liikkui, Kangasmäki muistelee.

Myös vuorolomautuksesta saatiin sovittua. Sen mukaisesti samankaltaisten ammattilaisten porukassa jokainen oli vuorollaan lomautettuna. Kangasmäki huomauttaa, että vuorolomautus ei ole työnantajalle halvin ratkaisu. Sen etuna on kuitenkin se, että ihmiset pysyvät työelämässä kiinni, eikä kukaan joudu pidemmäksi ajaksi sivuun töistä.

Kangasmäki korostaa yrityskohtaisen sopimisen ja yt-johtoryhmän toiminnan merkitystä.

– Sen ansiosta yhtiö selvisi pahasta tilanteesta kuivin jaloin, emmekä joutuneet isoihin irtisanomisiin. Yhdessä sopimalla me kykenimme ne vaikeat ajat voittamaan, Kangasmäki kertoo.

Yrityksestä lähti omatoimisesti joitakin työntekijöitä, mutta mittaviin irtisanomisiin ei jouduttu. Järjestelyjen ansiosta yhtiö oli valmis, kun uusi nousu alkoi. Vuonna 2012 suunta olikin jo selvästi parempaan. Nyt näyttää hyvältä.

– Makronista on kasaantumassa iso konserni ja töitä on pitkäksi aikaa tiedossa, Johanna Vuopala hymyilee.

– Yhdessä sopimalla me kykenimme voittamaan vaikeat ajat, Matti Kangasmäki kertoo.– Yhdessä sopimalla me kykenimme voittamaan vaikeat ajat, Matti Kangasmäki kertoo.– Nyt töitä on tiedossa pitkäksi aikaa, Johanna Vuopala iloitsee.– Nyt töitä on tiedossa pitkäksi aikaa, Johanna Vuopala iloitsee.– Kun työntekijöillä alkaa olla perhettä ja talolainoja, yrityksen asiat kiinnostavat heitä enemmän, Juha Härkö sanoo.– Kun työntekijöillä alkaa olla perhettä ja talolainoja, yrityksen asiat kiinnostavat heitä enemmän, Juha Härkö sanoo.