Ajankohtaista

Puoliväliriihessä rahaa innovaatioihin

Vientialat kampanjoivat yhteisrintamassa, jotta hallitus päättäisi puolivälitarkastelussaan lisäpanostuksista yritysvetoiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen.

Jaa artikkeli

Miksi tarvitaan lisäpanostuksia innovaatiotoimintaan, Teknologiateollisuuden yhteiskuntasuhdejohtaja Sanna Rauhansalo?

Olemme jääneet innovaatiorahoituksessa jälkeen kilpailijamaistamme, tämän toteaa muun muassa OECD:n väliraportti. Jos tilannetta ei korjata nopeasti, Suomi näivettyy.

Vientiä pitää saada kasvatettua, mutta ilman panostuksia yritysvetoiseen innovaatiorahoitukseen vienti uhkaa jäädä yhä harvempien yritysten vastuulle. Erikokoiset yritykset, niin isot yritykset, pk-yritykset kuin startupit, pitäisi saada tiiviimpään yhteistyöhön keskenään sekä yhteistyöhön yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Uudistumista tukee lisäksi hallitusohjelman tavoite, jonka mukaan viisi prosenttia julkisista hankinnoista on innovatiivisia. Se tarkoittaa lähes kahden miljardin euron hankintoja vuodessa.

Esitätte tki-panostusten lisäämistä 200 miljoonalla eurolla. Miten olette päätyneet tähän summaan?

Summa on samaa suuruusluokkaa, mitä Tekesin rahoitusta on leikattu tämän ja edellisen hallituksen toimesta. Siksi esitämme, että 200 miljoonan panostus olisi pysyvä ja tulisi vuosittain. Julkisella rahoituksella on hyvä kerrannaisvaikutus. Esimerkiksi jokaista Tekesin panostamaa euroa kohden yritykset panostavat itse kaksi euroa.

Lisäksi tarvitaan uusi kumppanuusmalli yksityisen ja julkisen sektorin innovaatio- ja tutkimusyhteistyölle. Tällä hetkellä Tekesin mallit eivät mahdollista rahoitusta esimerkiksi Dimecc- tai Clic-innovaatioklustereille. Niiden kautta rahoituksella olisi mahdollista saada tuloksia nopeasti.

Mistä lisäraha voidaan ottaa, kun velkaantumistakaan ei voitane kiihdyttää?

On tärkeää, että julkisen talouden tasapainottamista jatketaan. Rahoitus pitää siis löytää kehysten sisältä, joten olemme ehdottaneet leikkaamista yritystuista. Niitä perkaamalla olisi mahdollista saada riittävä summa kasaan.

Yritystukia on monenlaisia. Hyvät yritystuet tukevat Suomen kilpailukykyä, kannustavat uudistamaan tai paikkaavat kilpailukykypuutetta. Tällä hetkellä on myös tukia, jotka eivät täytä näitä tehtäviä. Niitä voi uudistaa ja suunnata osa niiden rahoituksesta tki-panostuksiin.

Yritysvetoisen innovaatiorahoituksen kasvattaminen on Suomen pitkäaikainen etu. Innovaatioihin panostamalla autetaan Suomen talouden kehitystä ja sitä kautta työllisyyden paranemista, viennin kasvua sekä julkisen talouden tasapainoa.

Esitätte lisärahoitusta yritysvetoiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Eivätkö esimerkiksi yliopistot tarvitsisi myös lisää rahoitusta?

Kyllä, yliopistojen pääomittamiseen tarvitaan ehdottomasti lisää rahaa, mutta sitä ei pidä ottaa kehysten sisältä. Yliopistot ovat kansallista pääomaa. Niiden kuntoon saattamiseksi rahoitus on hoidettava muulla tavalla, esimerkiksi myymällä valtion omaisuutta. On myös muistettava, että yritysvetoisesta tki-rahoituksesta merkittävä osa kulkeutuu yliopistoille.

Sanna Rauhansalo, Teknologiateollisuuden yhteiskuntasuhdejohtajaSanna Rauhansalo, Teknologiateollisuuden yhteiskuntasuhdejohtaja