Maailmalla

Trumpin USA on toista maata

Donald Trumpin presidenttikausi tuo USA:n politiikassa kurssimuutoksen moniin asioihin.

Jaa artikkeli

Kuu kiurusta kesään, budjetista puoli kuuta, päätöksestä ei päivääkään. Näin sen pitäisi vanhan järjestyksen mukaan mennä. Mutta tänä vuonna Yhdysvalloissa kevät on myöhässä.

– Budjettiprosessit ovat kongressissa aina hyvin vaikeita. Kuluvan vuoden 2017 budjetin käsittely on edelleen kesken. Nelisen vuotta sitten koettiin jopa government shutdown, mutta siitä lienee opittu, huokaa ulkoministeriön Pohjois-Amerikan yksikössä työskentelevä lähetystöneuvos Soili Mäkeläinen-Buhanist.

Takana hänellä on kolme ja puoli vuotta Washingtonin lähetystössä, missä vastuulla olivat kauppapoliittiset asiat. Kotimatka alkoi Donald Trumpin vannoessa valaa. Virkamatkat vievät edelleen vanhaan asemapaikkaan. Tuorein visiitti on huhtikuulta ja kokemus on ollut hieman hämmentävä jopa kokeneelle diplomaatille.

– Hallinnossa on väki vaihtunut. Missä aiemmin puhuttiin Obaman suulla, niin nyt muotoiluissa kuuluu Trumpin ääni.

Kokenutta kaartia

Uutta presidenttiyttä on takana sata päivää, mutta askelmerkit myös kauppapolitiikan osalta ovat osin arvailujen varassa. Yhdysvallat on sanoutunut presidentin määräyksellä irti Tyynenmeren TPP-sopimuksesta. Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTA on tarkoitus neuvotella uusiksi. Onpa joissain lausunnoissa kyseenalaistettu jopa Maailman kauppajärjestön WTO:n roolia.

Transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) Trumpin hallinto ei ole sanonut mitään. Pakastaminen jatkuu ja puheissa väläytellään kahdenvälisiä sopimuksia – jollaiseksi toki TTIP:kin voitaisiin laskea, osapuolina Yhdysvallat ja EU.

Jonkinlaiseen poliittiseen välitilaan ovat osin syynä vaikeudet keskeisissä nimityksissä. Presidentillä on kauppapolitiikassakin merkittävää valtaa ja nimillä on väliä. Eurooppalaisittain katsoen erilaisessa systeemissä Yhdysvaltain kauppapoliittisia ratkaisuja ajetaan kahdella resiinalla. Toisen kuski odottaa vahvistusta.

Kauppaministeriön (Department of Commerce) johtoon on senaatin siunauksen saanut 79-vuotias Wilbur Ross, lehdistössä ’konkurssien kuninkaaksi’ tituleerattu liikemies, joka on rikastunut ostamalla ja sittemmin myymällä tappiollisia teräs- ja kivihiiliyrityksiä. Presidentin omaan hallintoon, Trumpin kauppaedustajaksi ja varsinaisista neuvotteluista vastaavaksi henkilöksi on tarjolla 69-vuotias jo Reagania palvellut Robert Lighthizer, joka ei siis vielä ole läpäissyt senaattia.

Nouseeko protektionismi?

Tällaisessa ilmapiirissä ovat vaalikamppailun protektionistiset iskulauseet jääneet kysymysmerkeiksi ilmaan. Varsinkin kun maailmankirjat ovat sikäli sekaisin, että perinteisesti vapaakauppaa ajaneet republikaanit ovat nyt puhuneet kotimarkkinoiden suojelusta.

Mutta historian valossa tilanne ei ehkä ole aivan ennen kokematon, sillä Amerikassakin osataan rahoittaa siltarumpuja. Järjestelmä ruokkii tendenssiä. Kongressi jakautuu senaattiin ja edustajainhuoneeseen ja jälkimmäisen 435 jäsentä valitaan kahden vuoden välein. Kukapa poliitikko ei vilkuilisi kotikontujen sentimenttejä? Tilanne heijastuu myös vallan huipulle.

– Kauppapolitiikka keskustelunaiheena on aina ollut vaikeaa. Kongressissa debattiin sekoittuu mitä moninaisimpia kysymyksiä ja mielikuvia, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä kauppasopimusten kanssa. Presidentti kuitenkin tarvitsee kongressin valtuutuksen – väljine ohjeineen - kauppapoliittisten neuvottelujen käymiseen, Mäkeläinen-Buhanist selventää.

Hänen mukaansa valtuutuksen saaminen on usein kovan työn takana. Nykyinen valtuutus on voimassa vuoteen 2018 asti ja takaa sen, että kun neuvoteltu kauppasopimus tuodaan kongressiin, se saa joko hyväksyä tai hylätä sen, mutta ei tehdä muutosesityksiä.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin kehottaa malttiin ja on valmis valamaan uskoa tulevaisuuteen. Suurimpien protektionististen laineiden voi odottaa madaltuvan.

– Uusi hallinto tuo joitain muutoksia, mutta näyttäisi siltä, että kauppapolitiikassa ne ovat aika maltillisia. Kauppasota olisi kaikille erittäin huono vaihtoehto. Eikä se ole muuttunut miksikään, että USA:n markkinat ovat valtavat alalla kuin alalla ja niillä voi menestyä. Markkinat kehittyvät koko ajan. Innovaatioita sikiää ja kuluttajat ovat kokeilunhaluisia. Uudenlaista tuotetta on helppoa mennä esittelemään.

USA on monta markkinaa

Aina tuote ei kelpaa aivan sellaisenaan. Mäkeläinen-Buhanistin mukaan markkinoillepääsyä voi helpottaa paitsi tuotteen teknologisella niin myös kulttuurisella sopeuttamisella.

– Tuote voi olla hyvä paketoida paikalliseen tyyliin. Yksi mahdollisuus on viimeistellä se paikallisten yliopistojen tai tutkimuslaitosten kanssa, jotta siitä tulisi ikään kuin kotimainen.

Vientiponnisteluissa Team Finland on keskittynyt clean techiin, ICT- ja terveysalaan sekä peliteollisuuteen ja muotoiluun. Apuna on Suomen hyvä maabrändi, ja niputtaminen skandinaavien joukkoon on pelkkää plussaa. Niillä ei kuitenkaan yksin pitkälle pötkitä, tuote on vasta lähtökohta. Kuten kaikkialla, paikallinen asiantuntemus on oleellista. Riskejä voi pienentää vakuutuksilla ja lakimiehen käyttäminen kannattaa.

– On hieman harhaanjohtavaa sanoa lähtevänsä USA:n markkinoille. Osavaltioilla ja jopa aluetasolla on todella paljon eroja esimerkiksi verotuksessa. On omaa sääntelyä ja kilpailua investoinneilla ja muilla eduilla. Ensin on mietittävä mihin osavaltioon suuntaa, jopa mihin kaupunkiin.

Mäkeläinen-Buhanistin mukaan verojärjestelmä federaation keräämine ja paikallisine maksuineen on monimutkainen ja uudistuksen tarpeessa. Jos terveydenhuolto oli Obaman ajan ykkösasia, niin Trumpin hallinto etsii sulkaa hattuun sääntelyn purusta ja verojärjestelmän uudistamisesta. Veropaketti on tulossa, mutta tarkkaa sisältöä ei edustajainhuoneen komiteoista ole vielä tihkunut.

Pöydällä on ollut niin sanottu kohdemaaperiaate, jonka mukaan tuotteita verotettaisiin maassa, jossa ne kulutetaan sekä kassavirtaverotus, jossa tuloista voisi vähentää liiketoiminnan menot ja investoinnit. Esillä on ollut myös yleisen 35 prosentin yhteisöverokannan lasku. Yhtäkaikki, ison talouden tekemiset resonoivat globaalisti.

Monta tietä markkinoille

Odottamaan ei silti kannata jäädä. Ja vaikka systeemin selkäytimessä on amerikkalaisuuden suosimista, siihen kuuluu myös luova joustavuus. Esimerkkeinä isot julkiset hankinnat, joista tilastojen mukaan vain 32 prosenttia on avoimia ulkomaalaisille.

– Niihin on keinoja päästä mukaan, vaikka usein mukana on tietty kotimaisuusasteen vaatimus. Voi tehdä yhdessä amerikkalaisen yrityksen kanssa tai perustaa tytäryrityksen. Eikä verkostoituminen ole tyhjä sana. Maassa on voimakkaita teollisuusalojen järjestöjä ja kauppakamareja, joihin kannattaa liittyä. Kulttuuri on tehokas ja kokoukset lyhyitä, Mäkeläinen-Buhanist kertoo.

Kahvia ja tupakkaa voi silti kulua. Otetaan yksi suomalainen kärkituote: jäänmurtajat.

– Yhdysvallat on uusimassa jäänmurtajakalustoaan. Heillä on vain yksi toimintakykyinen murtaja. Mutta kun niiden rakentaminen on laivaston hankinta, niin kongressi on siinä mukana. Suunnittelu- ja hankintaprosessissa puhutaan vuosista, suostuu Mäkeläinen-Buhanist ennakoimaan.

Yhdysvallat

Väkiluku noin 320 miljoonaa

Pääkaupunki Washington D.C. ­­
noin 660 000 asukasta

Elinkeinorakenne

– Palvelut 77 %

– Teollisuus 22 %

– Maatalous 1 %

Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa.

BKT per asukas noin USD 55 000­­ ­
(Suomi noin USD 43 500)

Eliniänodote: naiset 81 vuotta, miehet 76­
­­(Suomi 83 / 77)