Pääkirjoitus

Uudistumiseen vauhtia

Suomen menestyminen kilpaillussa maailmassa onnistuu vain osaamista kehittämällä. Muuta tietä ei resurssiköyhällä, pienellä maalla ole.

Jaa artikkeli

Koulutusta ja koulutusjärjestelmää pitää uudistaa ja kehittää sekä yritysten, oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä vahvistaa kaikilla koulutuksen asteilla. Koulutustarjonnassa tulee ennakoida uusien teknologioiden ja rakennemuutosten vaikutuksia työhön ja osaamistarpeisiin aiempaa ketterämmin. Yritykset tietävät, minne maailma on menossa.

Yliopistojen rahoitus ei kannusta niitä riittävästi yhteistyöhön yritysten kanssa. Toiminnan vaikuttavuus – yritysyhteistyö mukaan lukien – tulisi ottaa yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi, kun yliopistojen perusrahoitukseen kuuluvaa strategiarahoitusta jaetaan. Euro ohjaa oikeaan suuntaan.

Kaikkien ei tarvitse opettaa samoja asioita. Julkista rahoitusta ja ohjausta pitäisi kehittää niin, että oppilaitoksia kannustetaan profiloitumaan ja vahvistamaan yhteyksiään työelämään. Näin saamme parhaat tehot irti rajallisista resursseistamme.

Ammatillisen koulutuksen uudistus on vietävä ryhdikkäästi maaliin. Osaamistarpeet muuttuvat nopeasti ja siihen pitää reagoida. Uudistus muuttaa perinpohjaisesti ammatillisen koulutuksen järjestämistä, tutkintorakenteita ja rahoitusmallia. Oppimisen toivotaan siirtyvän yhä enemmän työpaikoille. Tämä muuttaa myös opettajien työnkuvaa.

Alasta riippuen jopa joka viides ammattiin valmistuneista on työttömänä vuoden kuluttua valmistumisestaan, kun samanaikaisesti osa yrityksistä ei löydä tarvitsemiaan osaajia. Kohtaanto-ongelmaa ei ole vain maantieteellisesti vaan myös osaamisen osalta. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen vastaa kulloisiinkin tarpeisiin viiveettä. Se helpottaa työllistymistä ja siitähän juuri on kyse.

Peruskoulujen ja lukioiden opettajien ja oppilaiden luonnontieteellistä, matemaattista ja teknologiaosaamista tulee vahvistaa. Pitkän matematiikan valinneita tarvitaan lisää ja matematiikasta tulee tehdä ylioppilaskirjoitusten pakollinen aine. Erityisesti tytöille on syytä korostaa, että pitkä matematiikka on pääsylippu yliopistoon ja tulevaisuuden monipuolisiin ammatteihin.

Yhteistyön tiivistämistä tarvitaan myös tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Suomeen olisi luotava uudenlainen innovaatio- ja tutkimustoiminnan kumppanuusmalli. Toimivia ratkaisuja voisi hakea Dimecc- ja Clic-innovaatioklustereiden pohjalta.

Päätoimittaja Markku AlhonenPäätoimittaja Markku Alhonen

Julkaisija:

Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki

Päätoimittaja: Markku Alhonen

Toimituskunta: Markku Alhonen, Nora Elers, Mervi Karikorpi, Niina Into, Martti Kätkä, Antton Lounasheimo, Ilkka Niemelä, Petteri Rautaporras

Toimitus: Legendium Oy

Anna palautetta

Kerro mielipiteesi lehdestä:

palaute.visio@teknologiateollisuus.fi