Teema

Tuhansia polkuja työelämään

Ammattikorkeakoulujen verkostot tuovat opintoihin laaja-alaisuutta ja opiskelijoille merkittävästi lisää valinnanvaraa.

Jaa artikkeli

Jo määritelmänsä mukaan ammattikorkeakoulujen opinnot suunnitellaan työelämän tarpeisiin ja niitä ennakoiden. Tämä on ollut johtoajatuksena, kun Helsingin seudulla toimivat ammattikorkeakoulut Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea ovat tehneet liittoutuman.

Liittoutuma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia rakentaa omia tutkintosisältöjä hyödyntämällä kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun tarjontaa ja digitaalisia ratkaisuja. Osaamispolkuja on rakennettu kolmen teeman ympärille: sote-uudistus, kansainvälinen yritystoiminta sekä digitalisaatio.

– Opintopolut liittyvät yhteiskunnallisiin muutoksiin, joissa tarvitaan laajaa asiantuntijuutta. Yhteisen tarjontamme avulla tuotamme uutta osaamista, jota työelämä ja pääkaupunkiseutu tarvitsevat, Metropolian rehtori Riitta Konkola perustelee.

Hän kertoo, että esimerkiksi sote-uudistuksen opintopolussa painottuvat uudet tärkeät osaamisalueet, kuten hyvinvointiteknologia, kilpailutusosaaminen, asiakaslähtöisyys ja palvelujen parempi muotoilu.

Valitut teemat näyttäisivät, että opinnot ovat kiinni ajassa.

– Meidän tavoitteemme on olla jopa hieman etunojassakin, Riitta Konkola naurahtaa.

– Pedagogiikka lähtee siitä, että lähdemme ratkomaan yhdessä opiskelijoiden kanssa työelämän aitoja haasteita.

Lähtökohtana opiskelijakeskeisyys

Koulutusyhteistyöllä tavoitellaan opiskelijoille parempia opintomahdollisuuksia ja liittoutumalle lisää valtionrahoituksen ulkopuolisia tuloja esimerkiksi koulutusviennistä sekä kansainvälisestä tki-rahoituksesta. Samalla toteutetaan valtioneuvoston ajatusta siitä, että Suomeen luodaan isompia ja paremmin resursoituja osaamiskeskittymiä.

Kolmen ammattikorkeakoulun liittoutuma on merkittävä toimija koko Suomen mittakaavassa. Opiskelijoita on 36 000 eli neljäsosa maan kaikista ammattikorkeakouluopiskelijoista. Tänä keväänä kolmikkoon oli yhteensä yli 50 000 hakijaa. Määrää voi suhteuttaa vaikka siihen, että viime vuonna Suomessa syntyi 52 000 lasta.

– Kun yhteen liittoutuman ammattikorkeakouluista pääsee sisälle, opiskelijalle avautuu samalla muiden kumppaneiden tarjonta, Konkola kertoo yhden syyn oppilaitosten vetovoimaan.

Satoja ulkomaisia kumppaneita

Lisävaihtoehtoja ja uudistumista tuovat myös kansainväliset verkostot. Yksistään Metropolialla on noin neljäsataa ulkomaista korkeakoulukumppania, joiden kanssa se tekee opiskelija-, opettaja- ja henkilöstövaihtoa.

– Kumppanuuksien kautta avautuu erilaisia yhteistyömalleja. Tavoitteenamme on esimerkiksi saada huippuluokan kumppaneita Aasiasta. Ne ovat erityisesti insinööriopiskelijoiden keskuudessa hyvin suosittuja vaihtokohteita, Konkola kertoo.

Metropolialla on myös strateginen kumppaniverkosto viiden eurooppalaisen metropolialueen korkeakoulun kanssa. Tarkoituksena on nousta toisiaan kirittäen työelämälähtöisen korkeakoulutuksen eliittiin. Samalla opiskelijoille avautuvat ovet kansainvälisiin kaksoistutkinto-ohjelmiin ja ulkomaiseen työharjoitteluun.

Lisäksi pääkaupunkiseudulla Metropolia on rakentanut Aalto-yliopistoon sekä toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin tiiviit yhteistyösuhteet, jotta opiskelijoiden liikkuminen yksiköiden välillä olisi mahdollisimman sujuvaa.

Konkola korostaa, että kaikessa yhteistyössä pyritään ketteryyteen. Hän painottaa sen merkitystä, että tieto ja opiskelijat pääsevät liikkumaan oppilaitosten välillä ilman tarpeettomia esteitä.

Hän muistuttaa, että laaja verkostoituminen hyödyttää myös yrityksiä.

– Täältä valmistuu ihmisiä, jotka ovat toimeen tarttuvia, avarakatseisia, kansainvälisiä ja yrityshenkisiä tiimityöntekijöitä. Eli ammattikorkeakoulusta valmistuvilla on juuri sellaisia osaamisia, mitä tämän päivän työelämä arvostaa. Siksi heitä mielellään palkataan töihin.

Opintojen avulla omalle alalle

Niina Riekin nelivuotiset opinnot Metropoliassa lähestyvät puoltaväliä, tähtäimessä on tieto- ja viestintätekniikan insinöörin tutkinto. Pääaineekseen hän valitsi mediatekniikan.

– Harrastan valokuvausta ja mediatekniikka tuntui luovalta ja itselleni soveltuvalta vaihtoehdolta. Minua kiinnostaa esimerkiksi videotuotanto, jota täällä pääsee opiskelemaan, Riekki kertoo.

Häntä houkutteli alan monipuolisuus. Myös se kannusti, että opintojen jälkeiset työnsaantimahdollisuudet vaikuttavat lupaavilta. Opintoja ennen Riekki ehti tehdä viitisen vuotta ravintola-alan töitä.

Niina Riekki luonnehtii opintoja kattaviksi ja hyvin ajassa kiinni oleviksi. Sekin saa kiitosta, että ohjelmistojen kehityksessä painotetaan käyttäjäkeskeisyyttä.

– Työt aloitetaan sillä, että kysytään käyttäjiltä, mitä he haluavat. Vasta sen perusteella aletaan kehittää ohjelmistoa, Riekki kuvailee.

Omatoimisuus kannattaa

Opiskelujen vaativuus riippuu Riekin mielestä siitä, kuinka korkealle riman itse asettaa.

– Läpi voi päästä helpommallakin, mutta jotta opinnoista saa kunnolla hyödyn irti, niihin kannattaa panostaa enemmän. Siihen on mahdollisuus, kun opettajat ovat innokkaita opettamaan. Minulle kouluprojekteista on tullut inspiraatio tehdä vapaa-ajallakin lisää.

Metropolian yhteistyö Laurean ja Haaga-Helian kanssa on näkynyt lisääntyneinä kurssivaihtoehtoina ja kesäprojekteina.

– Kun vapaavalintaisten opintojen aika tulee, saatan hyvinkin ottaa jostain toisesta koulusta kursseja. Toisissa ammattikorkeakouluissa voi olla erilaisia näkökantoja. Haaga-Helia voi esimerkiksi tuoda opiskeluun enemmän bisnesnäkökulmaa.

Tulevan suhteen Niina Riekki on realisti. Vaikka opintojen päätteeksi kädessä ovatkin insinöörin paperit, koulu antaa vasta perusteet. Töissä oppii lisää ja sen lisäksi vaaditaan vielä omaa harrastuneisuutta, että pysyy ajan tasalla uusimmista trendeistä.

Tulevaisuuden työpaikassaan Niina Riekki haluaisi päästä tekemään web-kehitystä.

– Siinä voisin yhdistää ongelmanratkaisukyvyn ja luovuuden. Olisi plussaa, jos siihen voisi yhdistää myös valokuvausta ja videotuotantoa.

– Kun ammattikorkeakouluun pääsee sisälle, opiskelijalle avautuu vaihtoehtojen kirjo, Riitta Konkola sanoo.– Kun ammattikorkeakouluun pääsee sisälle, opiskelijalle avautuu vaihtoehtojen kirjo, Riitta Konkola sanoo.Niina Riekki uskoo, että Metropoliassa hankitulle osaamiselle on kysyntää työelämässä. – Koodareille ja muille alan ammattilaisille on tosi paljon tarvetta.Niina Riekki uskoo, että Metropoliassa hankitulle osaamiselle on kysyntää työelämässä. – Koodareille ja muille alan ammattilaisille on tosi paljon tarvetta.

Miten tytöt ja naiset saadaan opiskelemaan insinööreiksi, Metropolian rehtori Riitta Konkola?

– Teknologia pitää kytkeä muutenkin nuoria kiinnostavaan asiaan. Kuten siihen, miten teknologian avulla säästetään luonnonvaroja ja edistetään puhtaampia ympäristöjä. Tai miten tekniikka saadaan palvelemaan yhteiskuntaa ja hyvinvointia.

– Tekniikan soveltamista pitää korostaa myös opinnoissa. Haluamme esimerkiksi, että meiltä valmistuneet sairaanhoitajat ovat taitavia teknologian käyttäjiä. Vastaavasti haluamme, että meiltä valmistuneet insinöörit tietävät, miten teknologian avulla edistetään vaikkapa vanhusten kotona selviytymistä.