Teema

Yliopistojen profiloiduttava huipuiksi

Suomen ainoa menestysresepti on korkeaan osaamiseen panostaminen, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vakuuttaa.

Jaa artikkeli

Teknologisen kehityksen aikaansaama murros koskettaa kaikkia elämänaloja. Myös yliopistojen ja korkeakoulujen toimintaympäristö muuttuu kiihtyvää vauhtia. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan se tarkoittaa, että tiedon monopoli on murtunut.

– Maailman huippuyliopistot tarjoavat kaikille halukkaille opiskelumahdollisuuksia. Laadukkaita luentoja voi seurata netistä. Se haastaa Suomen yliopistoja. Miten huolehditaan, että suomalaiset yliopistot ovat vetovoimaisia opetuksen ja tutkimuksen näkökulmasta? On mietittävä, kuinka tänne saadaan houkuteltua lahjakkuuksia sekä meiltä että maailmalta?

Grahn-Laasonen näkee ihmiset yliopiston keskeisenä houkuttavuustekijänä.

– Kun professori, tutkija tai opettaja pohtii hakeutumistaan yliopistoon, monella kriteerinä on se, keitä muita siellä on. Sellaisten ihmisten seuraan halutaan hakeutua, joilta on mahdollista oppia ja joiden kanssa on antoisaa tehdä töitä.

Tarvitaan visio

OECD:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maa-arvioinnissa todettiin, että Suomi tarvitsisi uuden tieteeseen, teknologiaan, innovaatioihin ja koulutukseen perustuvan vision. Grahn-Laasonen sanoo, että neuvoja on kuunneltu. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön yhdessä korkeakoulujen kanssa. Myös tutkimus- ja innovaationeuvostossa työstetään omaa visiota, joka osittain linkittyy edelliseen.

– Laadukas, vaikuttava, kansainvälisesti kilpailukykyinen korkeakoulutus ja tutkimus kaipaavat uskottavaa ja kunnianhimoista tulevaisuuskuvaa. Toimenpiteet sen toteuttamiseksi käynnistetään syksyllä. Meidän on nostettava kunnianhimon tasoa ja ajateltava rohkeasti, Grahn-Laasonen linjaa.

Hän muistuttaa niin OECD:n kuin muidenkin arviointien sekä Tieteen tila -raportin yhdenmukaisista viesteistä: Suomessa resurssit ovat hyvin hajallaan, isossa maassa on paljon pieniä tutkimusyksiköitä.

Grahn-Laasosen mielestä iso kysymys onkin, kuinka resursseja voidaan tuoda yhteen, että saadaan maailmanluokan osaamiskeskittymiä. Hän peräänkuuluttaa erikoistumista.

– Toisia ei pidä pyrkiä kopioimaan, on oltava ylpeitä omasta profiilista. Yliopistoissa on mietittävä, millä aloilla ne voivat olla kansallisesti merkittäviä toimijoita. Entä mitkä ovat ne alat, joissa on edellytykset ja tahtoa olla kansainvälisellä huipulla.

Ministeri tähdentää, että poliitikkojen ei pidä toimia valinnantekijöinä. Valinnat koulutuksen sisällöistä on tehtävä korkeakoulujen sisällä.

– Suomessa on jatkettava profiloitumista, työnjaon selkeyttämistä ja vahvempien osaamiskeskittymien synnyttämistä. Se vaatii yliopistokohtaisia ratkaisuja.

Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiiviimpää yhteistyötä on Grahn-Laasosen mukaan kehitettävä. Sitä varten tehdään mahdollistavaa lainsäädäntöä.

– Pienessä maassa tarvitaan yhteistyötä ja myös entistä enemmän kansainvälistä verkottumista.

Ammattilaisia työelämään

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä ollaan isojen asioiden äärellä koko maan kannalta. Grahn-Laasonen korostaa sen merkitystä, että korkeatasoinen tutkimus saadaan mahdollisimman hyvin hyödyttämään ympäröivää yhteiskuntaa ja tukemaan uudistumista.

– Näin tapahtuu, kun yliopistot ja korkeakoulut tuottavat huippuammattilaisia työelämän käyttöön. Korkeakoulujen pitää olla kiinnostuneempia siitä, onko koulutus relevanttia työelämän kannalta ja pääseekö sillä töihin. Tämä on huomioitava myös korkeakoulun rahoituksessa.

Korkeakoulutuksen ja innovaatiojärjestelmän tulevaisuutta mietittäessä voimavarat pitää Grahn-Laasosen mukaan keskittää laatuun ja vaikuttavuuteen.

– Niiden perusteella korkeakouluja ja tutkimusta pitää arvioida. Suomen ainoa menestysresepti on korkeaan osaamiseen panostaminen.

Koulutuksen pitkä polku

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen korostaa, että koulutuksen kehittämisessä on nähtävä laaja kuva. Esimerkiksi korkeakoulutuksen tuloksiin vaikuttavat lasten ja nuorten aikaisemmat askeleet opintiellä.

– Se, miten onnistutaan peruskoulussa ja varhaiskasvatuksessa olevissa haasteissa, näkyy siinä, millaisia opiskelijoita korkeakoulut onnistuvat aikanaan rekrytoimaan, Grahn-Laasonen muistuttaa.

Hän näkee tällä hetkellä kolme tasa-arvohaastetta. Oppimistuloksissa on Suomessa OECD-maiden suurimmat erot tyttöjen ja poikien välillä. Sosioekonomisen taustan vaikutus on vahvistunut ja alueiden väliset erot oppimistuloksissa ovat kasvaneet.

Grahn-Laasonen sanoo olevansa erityisen huolestunut siitä, että mittausten mukaan nuoret ovat menettämässä uskoaan tulevaisuuteen.

– Omaan tulevaisuuteensa uskoa heillä vielä on, mutta Suomen tulevaisuuteen heikommin. Tähän on reagoitava. Koulutuksen arvostuksen ja merkityksen korostaminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Aikuisten viestit välittyvät nuorille.