ajankohtaista

Pääomalla on siivet

Bruce Oreck on optimisti: Suomen vaikeudet synnyttävät uutta.

Jaa artikkeli

Seitsemän vuotta Suomessa, ensin virallisessa asemassa lähettiläänä ja nyt vapaana miehenä, luennoitsijana, ovat antaneet Bruce Oreckille aseman, jota suomalaiset eivät omilleen oikein suo. Mies sanoo suoraan, ei viitsi sievistellä ja tekee sitä mikä huvittaa. Varallisuutta ei tarvitse enää kartuttaa, hankkeet ja foorumit voi valita.

Miksi sitten taivaan tähden jäädä synkistelevään Suomeen?

– Olen täällä, koska olen Suomen osalta optimistinen – vaikka se ei kuulukaan suomalaiseen sanastoon, Oreck hymyilee.

– Ymmärrän, että maa käy läpi vaikeita aikoja, mutta se on jännittävää ja inspiroivaa. Jos kaikki toimisi, se olisi tylsää ja olisin ehkä lähtenyt. Rakastan myllerryksiä. Silloin syntyy uutta ja luovaa ajattelua, mielenkiintoisia juttuja. Niihin yritän keskittyä.

Suurimman innostuksen hänessä synnyttävät alle kolmevitoset, uusi yrittäjäpolvi. Joka ei välttämättä edes haluaisi vanhaan tapaan mennä töihin isoon firmaan. Jonka on tehtävä toisin tekemisestä hyve, joka on valmis ottamaan riskejä eikä hirttäydy sääntöihin.

Pakkomielle sääntöihin

Pääsemme miehen mieliteemaan, sääntöihin. Sillä niitä hän inhoaa, ainakin silloin kun niistä tulee itsetarkoitus ja kahle. Esimerkki löytyy omasta keittiöstä.

– Ostin tiskialtaan ja tänne tuli joku tarkastaja. Hän sanoi, että se on liian äänekäs! Kuuntele, veden ääni, mitä siinä on äänekästä? Saksalainen allas, jonka olin ostanut Suomesta – come on, you must be kidding me! Ja kylpyhuonettani tutki kahdeksan insinööriä. Amerikassa olisin rakentanut talon siinä ajassa, mikä meni tämän huoneiston remonttiin.

Altaan pohjalta paistaa viesti vaikkapa norminpurkutalkoisiin ja Invest in Finlandin väelle.

Listen, pääomalla on siivet, se lentää. Jotta se laskeutuisi tänne, Suomen on tehtävä investoiminen ja bisneksen teko helpommaksi. Teitä on viisi miljoonaa, kuinka asiat voivat olla vaikeampia kuin Chicagossa? Prosesseja täytyy sujuvoittaa, sillä pakkomielteenne sääntöihin ja byrokratiaan vahingoittaa talouttanne. Ajatelkaa Sibeliusta, Aaltoa, Saarista. He olivat visionäärejä ja sääntöjen rikkojia.

Nyt on siis ratkaistu investointien saaminen Suomeen. Käännetään kelkka. Kuinka suomalaisyritykset voisivat saada paremmin jalansijaa valtameren takaa? Sehän ei onnistunut siltä isoimmaltakaan. Vai onko amerikkalainen markkina oikeastaan myytti, pelkkä osavaltioiden tilkkutäkki?

– Olet oikeassa. Amerikkalainen markkina on kuin eurooppalainen vastaava. Saksalaiset myyvät bratwurstiaan johonkin, te salmiakkianne toisaalle. Yhdysvallat on erittäin kilpailtu, joissain tapauksissa villi länsi, toisissa hyvin säännelty. Samalla se on hyvin kuluttajavetoinen, nopea, kaoottinen, räjähdysherkkä. Mutta mikään yritys ei voi väittää olevansa globaali ilman roolia sillä mantereella.

Palvelu tuo vallankumouksen

Se miksi Suomi junnaa lähtötelineissä palautuu Bruce Oreckin mukaan kahteen toisiinsa kietoutuvaan asiaan – bisneksen painotuksiin ja brändäykseen.

– Suomi on aina ollut vientimaa, mutta monella tapaa oman menestyksensä uhri. Opitte bisneskäytäntönne hyvin erilaisessa maailmassa. Insinööritaitoa ja hienoja tuotteita, mutta puhutte faktoista ja datasta. Se puhe hukkuu maailman meteliin, sillä ei kiinnitetä ihmisten huomiota, hän puuskahtaa.

Sillä ihmiset ostavat muutakin kuin laitteen.

– Palvelupuoli on aivan olennaista. Päättäkää, että viiden vuoden kuluttua suomalaiset ovat maailman parhaita asiakaspalvelussa. Tehkää siitä osa kansallista ylpeyttänne ja kulttuurianne, lisätkää sen opettelu kaikkiin opintoihin. Lupaan, että se tuo vallankumouksen bisnekseen, alasta riippumatta ja melkein ilman kustannuksia.

Palvelu ja välittäminen voisivat siis olla osa uutta Suomi-kuvaa. Mutta mitä muuta siihen voisi sisällyttää? Päivittämistä tarvitaan joka tapauksessa, sillä talvisodasta tai velkojen takaisinmaksusta puhuminen on amerikkalaisille samaa kuin jutustella peloponnesolaissodista.

– Olette brändänneet itseänne kehnosti. En väheksy historiaanne, mutta brändi ei voi perustua 75 vuotta sitten tapahtuneisiin asioihin. Pikemminkin täytyy puhua 75 minuuttia sitten sattuneista, Oreck kiteyttää.

Resepti palautuu lopulta vanhaan oppiin: maantiedettä ei pääse pakoon.

– Kertokaa tarinaa. Puhukaa maailman laidalla, äärimmäisissä olosuhteissa jalostuneista arvoista – aitoudesta, puhtaudesta, rehellisyydestä. Paikasta, jossa luontoäiti on antanut parastaan. Okei, marjojen puhtaudella ei myydä hissejä, I get it. Mutta päätöksiä tehdään 90-prosenttisesti tunteella, ei logiikalla ja järjellä.

Talous on viidakko

Bruce Oreckille globaali talous on pikajuna, joka sujahtaa aseman ohi pysähtymättä. Vauhdissa kyytiin tai se meni. Se on viidakko, jossa joku yrittää koko ajan viedä bisneksen. Paikalle jääminen merkitsee taaksepäin valumista.

Siksi hän pitää TTIP:n kaltaisia sopimuksia tärkeinä. Mutta, että entinen lähettiläs suostuisi kommentoimaan sen yksityiskohtia tai poliittisia käänteitä – forget it, not my business anymore.

Look, kaikissa neuvotteluissa on seikkoja, joihin molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä ja tyytymättömiä, joita kannatetaan ja vastustetaan. Olen varma, että TTIP sisältää paljon juttuja, joista en pidä.

Mutta hänelle TTIP onkin enemmän kuin kauppasopimus.

– Yhtenäistämällä talouksia alueiden kesken, jotka jakavat samat yleisinhimilliset arvot ja standardit saamme vastavoiman jättiläismäisille kilpailijoillemme. Kilpailuetuamme on varjeltava ja vahvistettava. Jokainen päivä, jonka yhtenäistämisessä menetämme, on tappio. Ja nyt etenemme pahuksen hitaasti.

– Jotta Suomeen tulisi pääomaa, investoiminen ja bisneksen teko on saatava helpommaksi, Bruce Oreck sanoo.
– Jotta Suomeen tulisi pääomaa, investoiminen ja bisneksen teko on saatava helpommaksi, Bruce Oreck sanoo. Puhe faktoista ja datasta hukkuu Bruce Orecin mukaan helposti maailman meteliin, sillä ei kiinnitetä ihmisten huomiota.
Puhe faktoista ja datasta hukkuu Bruce Orecin mukaan helposti maailman meteliin, sillä ei kiinnitetä ihmisten huomiota.