HUIPPUOSAAMISTA

Älynväläys metsässä

Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt – digitalisaatio on totta jo syrjäisimmilläkin takamailla.

Jaa artikkeli

Kun puu kaatuu metsässä, mutta kukaan ei ole kuulemassa, lähteekö siitä ääntä? Tätä kysymystä filosofit ovat pohtineet pitkään. Tänä päivänä varmaa on ainakin se, että vaikka nykypäivän metsäkoneenkuljettaja luukuttaisi rockia täydellä volyymilla metsäkoneen kopissa, tieto kaatuneesta puusta siirtyy välittömästi harvesterin tietokoneeseen ja sitä kautta muihin tiedostoihin.

Kun Ponsse-kuski käskyttää metsän siimeksessä harvesteripään rautaiset kourat puun runkoon kiinni, bitit alkavat singota jo ennen kuin sahauksesta lentää ensimmäistäkään lastua.

Anturit ilmoittavat rungon läpimitan metsäkoneen tietokoneelle, ja se alkaa välittömästi kuutioida puuta sentin siivuina. Tietokoneen muistiin on kertynyt tietoja, kuinka aikaisemmin kaadetuissa puissa rungot ovat kaventuneet latvaa kohti. Ohjelma vertaa parhaillaan harvesterin käsittelyssä olevaa puuta tiedostoissa olevaan runkopankkiin. Sieltä se valitsee kahdeksan runkokäyrää, jotka muistuttavat eniten työn alla olevaa puuta, ja tekee niistä silmänräpäyksessä keskiarvokäyrän ennustamaan tämän puun mittoja.

Runkoennusteen perusteella se käy läpi katkontaehdotukset. Ne perustuvat metsäyhtiöiden ”ostoslistoihin”, eli siihen, minkä tyyppistä puuta leimikosta halutaan. Esimerkiksi kuinka paljon arvokkaaksi sahatavaraksi kelpaavaa tukkipuuta on, ja minkä pituisia ja paksuisia paloja siitä saadaan. Vaihtoehdoista se valitsee sen, mistä koituu metsänomistajalle suurin taloudellinen hyöty. Hukkapätkiä ei tule.

Kaikki käy pikavauhtia. Harvesteripää syöttää runkoa karsittavaksi neljästä kuuteen metriä sekunnissa, mikä tarkoittaa rapsakkaa lähes kahdenkympin pyöräilyvauhtia, eikä rungon sahaus aiheuta juurikaan viivettä. Kiirettä pitää muutenkin: kone tarkistaa 0,1 sekunnin välein, noudattaako käsittelyssä oleva puu runkoennustetta. Tietokone plärää koko ajan muististaan erilaisia vaihtoehtoja, miten puu kannattaisi katkoa.

Harvesterissa on poweria moottorin ja puita siirtelevän käsivarren lisäksi myös älypuolella. Sen pc:ssä on neljä gigatavua keskusmuistia ja 64 gigan kovalevy, lisäksi on vielä varmuusmuisti. Yhteyden hoituvat internetin kautta. Sen ansiosta koneyrittäjä voi seurata reaaliajassa älypuhelimeltaan tai läppäriltään, millä teholla työt metsässä hoituvat: onko työ joutuisaa ja tuottavaa, tarvitseeko kone polttoainetta tai kenties huoltoa.

Eikä siinä vielä kaikki, Ponssen koneissa on kuskille myös personal trainer. Tämä sovellus – metsämiehen jutta tai bull – auttaa kehittämään työtapoja ja säästämään polttoainetta. Se näyttää kuskille reaaliajassa, kuinka tehokasta työ ja sen eri osatekijät ovat ja miten pienetkin työtapojen muutokset vaikuttavat.

Tuottavuutta voidaan metsätöissä vielä siis parantaa. Mutta melkoinen harppaus on jo tehty. Vuonna 1940 maa- ja metsätaloudessa työskenteli Suomessa yli 1,2 miljoonaa henkilöä!

Isosta koostaan huolimatta Ponssen harvesteri painaa maata vain saman verran kuin 80 kiloinen mies, jolla on jalassaan 43 numeron saappaat.Isosta koostaan huolimatta Ponssen harvesteri painaa maata vain saman verran kuin 80 kiloinen mies, jolla on jalassaan 43 numeron saappaat.

Vieremän ihme

Ponssen perustaja Einari Vidgrén aloitti metsätyöt 14-vuotiaana kirveen ja pokasahan kanssa. Silloin koneita ei ollut, puut pilkottiin käsin ja siirrettiin hevosilla. Myöhemmin savotoille tulivat ensimmäiset metsätraktorit työtä helpottamaan. Einari Vidgrén näki niissä kuitenkin paljon kehitettävää.

Niinpä toiminnan mies ryhtyi itse tekemään parempaa metsäkonetta. Ensimmäinen versio ei hivellyt silmää. Kyläläiset vertasivat sitä heille tuttuun Ponsse-nimiseen koiraan, joka oli sekarotuisuudestaan huolimatta erinomainen metsästyskoira. Joku kyläläisistä tokaisi: ”mikähän Ponsse tuosta metsäkoneesta tulee”.

Aikamoinen Ponsse siitä metsäkoneesta onkin tullut. Vieremällä valmistettuja Ponssen metsäkoneita on jo toimitettu yli 11 000 kappaletta. Viime vuoden koneista vientiin meni jo 70 prosenttia. Ponsse työllistää Ylä-Savon alueella suoraan noin 650 henkilöä. Kun alihankkijat ja sidosryhmät lasketaan mukaan, työllistävyysvaikutus on lähes tuhat.