näkökanta

Työrauha tukee investointeja

Toimintaympäristön vakaus painaa puntarissa, kun investoijat pohtivat sijoituskohteita.

Jaa artikkeli

Takaavatko työehtosopimukset työrauhan, Teknologiateollisuuden ekonomisti Petteri Rautaporras?

Työehtosopimuksilla työnantaja ostaa työrauhaa. Liian usein saadaan kuitenkin ilmoituksia laittomista työtaisteluista ja niiden uhista. Esimerkiksi vuonna 2014 Suomessa työtaisteluissa menetettiin 40 500 työpäivää, lakoista oli laittomia yli 96 prosenttia.

Viime vuonna lakoissa menetettiin 105 300 työpäivää, ja työtä jäi tekemättä 842 600 tuntia. Merkittävä osa tästä työajan menetyksestä tuli poliittisista lakoista, jotka ovat Suomessa laillisia kuten myös tukityötaistelut.

Lähtökohtana pitäisi olla, että kaikki työmarkkinaosapuolet – niin työnantajat kuin työntekijätkin – toimivat lain mukaan.

Minkälainen Suomen lakkotilanne on kansainvälisesti verrattuna?

Suomessa on lakkoja – sekä laillisia että laittomia – selkeästi enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa. Myös esimerkiksi Saksassa lakkoja on talouden kokoon nähden merkittävästi vähemmän kuin meillä. Suomessa lakot ovat selkeästi ongelma, minkä ulkomaiset investoijat huomioitavat pohtiessaan mihin maahan suuntaavat sijoituksensa. Suomessa oli toissa vuonna 143 lakkoa, kun niitä oli Ruotsissa viisi ja Norjassa kymmenen.

Keneen tai mihin lakkojen haitat kohdistuvat?

Kärsijöinä ovat monet tahot aina yritysten asiakkaita myöten. Yrityksille tulee suoria taloudellisia haittoja ja niistä voivat joutua osallisiksi myös työntekijät. Jos taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys joutuu irtisanomisiin ja tästä seuraa lakkoja, se vaikeuttaa yrityksen asemaa ja työllistämismahdollisuuksia entisestään.

Lakkojen välittömät haitat, kuten tuotannon menetykset, on laskettavissa. Sen sijaan sitä ei voida tilastoida, mitä merkitsevät tuotannon häiriön johdosta saamatta jääneet tilaukset ja mahdollisesti myös tulematta jääneet investoinnit. Jos yritykselle tulee maine, että sen toimitukset kärsivät työrauhaongelmien takia, se voi ohjata tilauksia ja tuotantoa muualle. Niistä koituvat taloudelliset haitat voivat olla moninkertaisesti välittömiä vaikutuksia suurempia.

Laittomista lakoista voidaan määrätä korvauksia. Eivätkö ne estä laittomuuksia ja korvaa yritysten menetyksiä?

Laittomasta toiminnasta määrätyn rangaistuksen suuruus ei ole missään suhteessa aiheutettuun vahinkoon nähden. Korvaukset ovat muodollisia, eikä niillä ole ehkäisevää vaikutusta. Monissa tapauksissa laittomalla lakolla on aiheutettu yritykselle satojen tuhansien eurojen välittömät taloudelliset vahingot, mutta määrätyt korvaukset ovat olleet vain joitain tuhansia euroja.

Miten tilannetta voitaisiin parantaa?

Nykyinen 1940-luvulla voimaan tullut työrauhaa koskeva lainsäädäntö on pahasti vanhentunutta ja vaatii uudistuksia vastatakseen tämän päivän toimintaympäristöä. Pitäisi luoda keinot, joilla laittomat lakot sekä vaikutuksiltaan suhteettomat tukityötaistelut estettäisiin.

Petteri Rautaporras.Petteri Rautaporras.