Blogi

Kiertotalous on enemmän kuin kierrätys

Suomi julkaisi ensimmäisenä maana maailmassa kiertotaloustiekartan. Teknologiateollisuus oli mukana kartan tekemisessä. Tiekartan tavoitteena on luoda yhteinen tahtotila konkreettisista keinoista, joilla vauhditetaan Suomen siirtymää kiertotalouden edelläkävijämaaksi.

Jaa artikkeli

Kiertotalouden kärkiratkaisuja oli esillä Helsingissä kesäkuun alussa järjestetyssä maailman ensimmäisessä World Circular Economy Forumissa. Foorumissa oli 1 500 osallistujaa 90 maasta.

Kiertotaloudessa materiaali kiertää tehokkaasti eikä hukkaa synny. Tuotteet ja materiaalit sekä niiden arvo säilyvät tai jopa kasvavat kierrossa. Kiertotalous lähtee jo tuotteiden suunnittelusta. Se on enemmän kuin pelkkää kierrättämistä. Digitalisaatio mahdollistaa kokonaan uudet ratkaisut esimerkiksi alustatalouden tai leasing-palvelujen muodossa.

Kiertotalous kannattaa, koska se on hyvää bisnestä. Suomalainen teknologiateollisuus on panostanut jo vuosikymmeniä tuotteiden ja tuotannon ympäristövaikutusten pienentämiseen. Suomessa kehitetyillä teknologioilla ja tuotteilla pystytään vähentämään globaaleja päästöjä. Kehittyvissä teollisuusmaissa, kuten Kiinassa ja Intiassa, ympäristöä säästävillä teknologioilla on kasvavaa kysyntää.

Suomalaisesta ympäristönsuojelun korkeasta tasosta on tärkeä pitää kiinni. Sen rinnalla tulee varmistaa, että säädökset eivät muodosta turhia esteitä kiertotalouden edistämiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että säädökset tai niiden tulkinnat eivät estä jätteiden, eli modernimmin uusioraaka-aineiden, eivätkä sivuvirtojen nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Tällä hetkellä ollaan vielä tilanteessa, jossa yritys voi joutua viemään kelvollisen uusioraaka-aineen kaatopaikalle, koska hyväksyntäprosessin kustannukset tulevat liian suuriksi.

On jo paljon toimivia kiertotalouskonsepteja, mutta globaaleilla markkinoilla on vielä valtava vientipotentiaali. Julkisilla hankinnoilla on ratkaiseva rooli, kun haetaan kotimaan referenssejä kansainvälisiä markkinoita varten. Samalla uudet innovatiiviset ratkaisut voivat tuoda huomattavia säästöjä. Kiertotaloutta ovat niin valaistuksen palvelukonseptit kuin nostureiden elinkaarihallinta.

Sähkö- ja elektroniikkaromua syntyy globaalisti noin 50 miljoonaa tonnia vuodessa, josta vain arviolta 15 prosenttia käsitellään asianmukaisesti. Sähkö- ja elektroniikkaromussa piilee paitsi kultaa, myös merkittävät määrät platinaa ja muita maametalleja, joita tähän saakka ei ole saatu eroteltua tehokkaasti. Suomi, kuten muutkin Euroopan maat, on riippuvainen useiden kriittisten aineiden tuonnista Kiinasta. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja samalla kasvaa raaka-aineiden kysyntä. Esimerkiksi LED-valaistuksen, sähköautojen ja tuulivoimaloiden määrä kasvaa nopeasti. Teknologiateollisuus on mukana hankkeessa, jossa kriittisiä maametalleja saadaan talteen sähkö- ja elektroniikkaromusta nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Tavoitteena on rakentaa Suomeen koemittakaavan laitos, jonka jälkeen tähtäimessä on sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksen vientikonsepti.

Mia Nores, Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija.Mia Nores, Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija.