Pääkirjoitus

Suomi tekoälyn kärkimaaksi

Suomen digitaalisuus suhteessa 21 muuhun maahan mitattiin jälleen vuotuisessa Digibarometri 2017 -tutkimuksessa*, jonka tulokset julkaistiin kesäkuussa. Suomen viimevuotinen ykkössija himmeni tänä vuonna hopeaksi, kun Norja kiri edellemme digitaalisuuden asteessa.

Jaa artikkeli

Tutkimuksen tämän vuoden teemana oli tekoäly, jonka markkinat kasvavat nopeasti. Tekoälyn hyödyntäminen onkin tekijä, joka jakaa maita tulevaisuudessa digivoittajiin ja -häviäjiin. Pienellä Suomella ei ole varaa hukata tekoälyn luomia mahdollisuuksia. Myös maamme hallitus on tarttunut toimeen valmistelemalla muun muassa tekoälystrategiaa ja alustatalouden tiekarttaa. Teknologiateollisuus on työssä mukana muun muassa syksyllä alkavalla tekoälyyn keskittyvällä maanpuolustuskurssilla.

Suomella on kaikki mahdollisuudet olla digitalisaation edelläkävijä. Meillä on kehittynyt infrastruktuuri, uudistumiskykyinen lainsäädäntö ja vakaa toimintaympäristö. Perusedellytyksemme ovat kunnossa, mutta liian usein jäämme jälkeen uusien digiratkaisujen innovoinnissa. Ainoastaan innovoimalla digitaalisuus näkyy myös viivan alla, eli yritysten kasvussa ja kansantaloudessa.

Viime vuonna Teknologiateollisuus teki yritysjohdolle kyselyn yritysten digikyvykkyydestä. Kyselyyn vastasi 258 toimitusjohtajaa ja hallituksen jäsentä eri toimialoilta. Tulokset olivat pysäyttäviä: lähes puolella vastanneista oli älykkäitä tuotteita tai palveluita, ja vajaa kolmannes oli ottanut käyttöön uuden digitalisaation mahdollistaman liiketoimintamallin.

Puolet vastanneista koki epätodennäköiseksi, että kilpailija voisi tulla digitalisaation myötä oman toimialan ulkopuolelta. Tunnettuja esimerkkejä tällaisesta kehityksestä löytyy kuitenkin maailmalta runsaasti. Tunnetuimpia ovat kuljetuspalveluyhtiö Uber ilman omia kulkuneuvoja tai majoitusketju Airbnb ilman omia kiinteistöjä. Muutos on ollut nopeaa. Kaikki esimerkkiyritykset ovat kasvaneet tyhjästä maailman suurimmiksi toimijoiksi vain muutamassa vuodessa.

Myöskään teknologiateollisuus ei enää ole savupiippubisnestä. Yksikään alamme yritys ei voi jättää huomioimatta muutoksia, joita digitalisaatio ja globaali alustatalous tuovat mukanaan. Uudet liiketoimintamallit kannattaa ottaa käyttöön ajoissa, ennen kuin kilpailija valloittaa oman tontin. Tärkeää olisi myös, että EU:n digitaaliset sisämarkkinat saataisiin vihdoin toteutettua. Yhtenäinen markkina-alue helpottaisi eurooppalaisten yritysten toimintaa ja toisi kauan kaivattua buustia kasvuun.

Digitalisaation myötä suuria tietomassoja saadaan käyttöön ja digitaalisia rajapintoja avatuksi. Suomessa on paljon ainutlaatuista dataa esimerkiksi terveydenhoidon alueella. Sen avaaminen luo uusia mahdollisuuksia suomalaisille innovaatioille sekä houkuttelee ulkomaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointeja Suomeen.

Suomi on monessa digitalisaation rankinglistassa huipun tuntumassa, vaikka eväitä olisi kirkkaimpaan kärkeen. Se vaatii meiltä oikeanlaista osaamista, fiksua sääntelyä sekä tietenkin rohkeaa asennetta uusien ratkaisujen kehittämisessä. Mahdollisuuksiin tarttuminen on koko Suomen etu.

* Digibarometri on Etlatiedon toteuttama vuosittainen katsaus, joka kuvaa ja ennustaa Suomen digitaalista asentoa. Tutkimuksessa vertaillaan jo neljättä kertaa digitalisaation edellytyksiä ja toteutumista 22 eri maassa. Tutkimus julkaistaan Liikenne- ja viestintäministeriön, Tekesin, Teknologiateollisuuden ja Verkkoteollisuuden yhteistyönä.

Nora ElersNora Elers

Julkaisija:

Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki

Päätoimittaja: Nora Elers

Toimituskunta: Nora Elers, Mervi Karikorpi, Martti Kätkä, Antton Lounasheimo, Petteri Rautaporras

Toimitus: Legendium Oy

Anna palautetta

Kerro mielipiteesi lehdestä:

palaute.visio@teknologiateollisuus.fi