Uudistuminen

Kouluissa muutetaan maailmaa

– Suomen ylivoimaisesti vahvin brändi maailmalla on koulutus. Meidän on mahdollista saada iso muutos kouluissa sekä Suomessa että maailmalla. Se vaatii paljon syvällistä ymmärrystä, kunnianhimoa, työtä ja nöyryyttä – ja vähän tuuria, Saku Tuominen listaa.

Jaa artikkeli

HundrED etsii sataa suomalaista ja sataa kansainvälistä koulutusinnovaatiota esiopetukseen, ala- ja yläkouluihin ja lukioihin ja paketoi ne helposti levitettävään muotoon. Suomesta sata on jo kasassa. Tällä hetkellä kansainvälisten innovaatioiden valintaprosessissa on mukana yli 450 innovaatiota 127 maasta.

Kun HundrEDin perustaja ja luova johtaja Saku Tuominen perustelee hanketta, sen taustalta paljastuu iso motiivi.

– Jos haluaa muuttaa maailmaa, parempaa paikkaa sen aloittamiseen ei ole kuin koulu. Se on palkitsevaa, kun huomaa koulutusinnovaation toimivan, leviävän ja saavan aikaan muutosta, Tuominen sanoo.

Kiihtyvä muutosten tahti

Maailmaa muuttavat trendit ovat yhteisiä. Niin globalisaatio, digitalisaatio kuin ilmastonmuutoskin koskettavat ihmisten elämää joka puolella maailmaa, ja koulujen pitäisi pystyä vastaamaan niiden asettamiin haasteisiin.

– Ongelma on se, että maailma muuttuu monella alalla nopeammin kuin koulu. Siksi koululta vaaditaan entistä korostetummin ketteryyttä, Tuominen sanoo.

Hänen mielestään koulujen on pakko muuttua, jos ne haluavat täyttää ydintehtäväänsä, eli auttaa nuoria kukoistamaan ja pärjäämään huomisen maailmassa.

– Kaikkea ei tietenkään pidä muuttaa, mutta perinteisen rinnalle on tuotava myös uutta. Mutta uudistaminen vaatii vahvaa, pedagogiikasta lähtevää näkemystä.

Esimerkiksi keskustelu digitalisaatiosta on Saku Tuomisen mielestä usein lohduttoman pinnallista.

– Pääosin keskustellaan siitä, ettei kouluissa pidä lisätä oppilaiden ruutuaikaa – eihän siitä ole kysymys! Kyseessä on paljon isompi muutos. Yksi olennainen asia on esimerkiksi tekoälyn syvällinen ymmärtäminen. Miten se tulee muuttamaan tulevaisuuden työelämää ja siinä tarvittavia taitoja. Tämän ymmärtämisen kääntäminen pedagogiikaksi ja sitä kautta auttaa nuoria pärjäämään on ehkä kaikkein isoin kysymys.

Opettajan apuna

Koulujen muuttaminen – ei vain Suomessa vaan koko maailmassa on vähintäänkin kunnianhimoinen tehtävä.

– Vahvasti yksinkertaistettuna uskon, että se onnistuu, kun tunnistamme kouluissa jo käytössä olevia, toimivia koulutusinnovaatioita ja autamme niitä leviämään. Tämä täytyy tehdä läheisessä yhteistyössä opetusalan ammattilaisten, ennen kaikkea opettajien kanssa, Tuominen sanoo.

Hänen mukaansa hyvä uutinen on se, että maailmassa on tällaisia innovaatioita paljon. Huono uutinen on puolestaan se, että kukaan ei tiedä niistä mitään, koska ne jäävät luokkahuoneiden sisälle.

Esimerkkinä merkityksellisestä innovaatiosta hän nostaa esiin Etiopiassa kehitetyn Speed Schoolin, jossa autetaan koulujärjestelmästä pudonneita nuoria pääsemään takaisin mukaan kouluun kiinni. Toinen erinomainen esimerkki on Linda Liukkaan tietoteknistä ajattelua lapsille ilman koneita opettava Hello Ruby, ja kolmas on suomalaisten opettajien kehittämä itsearvioitityökalu ”Iloisen oppimisen talo”.

Tuominen korostaa, että HundED ei astu opettajien reviirille ja yritä tuoda omia innovaatioitaan kouluihin. Se pyrkii tunnistamaan koulujen omat toimivat innovaatiot ja auttaa niitä leviämään myös maan rajojen yli.

– Me autamme opettajia ja rehtoreita muuttamaan koulua. Opettaja tarvitsee apua sekä innovaation paketoinnissa että sen levittämisessä, Tuominen sanoo. Hän täsmentää tarkoittavansa paketoinnilla innovaation mahdollisimman yksinkertaisesta selittämistä, jotta se aukeaa myös muille.

Tuominen uskoo, että sellaiset innovaatiot leviävät, jotka ratkaisevat jonkun olemassa olevan ongelman tai tarpeen yksinkertaisella ja kiinnostavalla tavalla. Vastaavasti sellaisten leviämiseen hän ei usko, jotka edellyttäisivät opettajilta lisätyötä. Koulun uudistumisen keskiössä on hyvä opettaja, jolla on riittävästi vapautta ja päätäntävaltaa. Lisäksi tarvitaan opettajien halua tehdä yhteistyötä.

Tuominen kuitenkin painottaa, että koulujen kehittämisessä kyse ei ole yksittäisistä, irrallisista innovaatioista vaan laajasta ja monimutkaisesta ekosysteemistä. 

– Tarvitsemme hyvin erityyppisiä innovaatiota. Ne voivat liittyä siihen mitä kouluissa opetetaan ja miten mutta myös vaikkapa opettajankoulutukseen, erilaisiin arviointimalleihin, oppimisympäristöihin tai siihen, miten muutosta johdetaan. Tämä kaikki vaatii paitsi rohkeutta, myös selkeää näkemystä ja tarkkaa harkintaa. 

Maailman joka kolkkaan

Tuomisen haaveena on, että HundrED olisi maailmanlaajuinen organisaatio, joka levittäisi maailman parhaita opetusinnovaatioita ilmaiseksi.

– Tavoite on olla maailman johtava opetusinnovaatioiden asiantuntija vuoteen 2020 mennessä. Silloin me olemme saaneet jopa satoja innovaatioita leviämään kaikkiin maanosiin. Uskon, että jo tähän mennessä kerättyjen innovaatioiden joukossa on muutamia, jotka voivat isosti muuttaa koulua. Niiden levittäminen on kuitenkin kovaa työtä.

Vuosi 2020 on lähellä, joten vauhdin on oltava kova. Seuraavat askeleet onkin mietitty tarkasti. Lokakuussa julkistetaan ensimmäinen kansainvälisten innovaatioiden kokoelma sekä paketoitujen opetusinnovaatioiden hakukone.

Syksyllä julkistetaan myös HundrED Ambassador -ohjelma, jonka tavoitteena on saada omia lähettiläitä jokaiseen maailman maahan auttamaan innovaatioiden leviämisessä. Lisäksi ohjelmassa on HundrEDin ideasta kertova, kaikki maanosat kattava maailmankiertue. Suomen HundrEDin päätösjuhla on joulukuun alussa. Siellä käydään läpi kaikki 100 Suomen paketoitua opetusinnovaatiota.

– On kiehtovaa puhua vaikka perulaisen tai brooklynilaisen opettajan kanssa siitä, miten joku innovaatio on muuttanut ihmisten elämää, Saku Tuominen sanoo.– On kiehtovaa puhua vaikka perulaisen tai brooklynilaisen opettajan kanssa siitä, miten joku innovaatio on muuttanut ihmisten elämää, Saku Tuominen sanoo.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on yksi HundrEDin pääsponsoreista.

HundrED kerää sata suomalaista ja sata kansainvälistä koulutusinnovaatiota. Mitkä kolme nostaisit niistä esiin hyvinä esimerkkeinä, Saku Tuominen?

Linda Liukkaan kehittämä Hello Ruby, jossa opetetaan nuorille tietoteknistä ajattelua pääsääntöisesti ilman koneita. Se on maailman mittakaavassa poikkeuksellisen hienoa ajattelua, joka näyttäisi toimivan kaikkialla maailmassa. Se on myös hyvä esimerkki siitä, että tietotekninen ajattelu ei tarkoita ruutuajan lisäämistä vaan mielen kehittämistä. Valtavan kiinnostava!

Lappeenrannan iso hanke, jossa tavoitteena on ratkaisukeskeisen ajattelun ulottaminen kaupungin jokaiseen kouluun, ja he ovat tehneet sitä jo lähes 10 vuotta! Se on todella hieno hanke. 

Etiopiassa kehitetty Speed School. Siinä autetaan koulujärjestelmästä pudonneita nuoria pääsemään takaisin mukaan kouluun kiinni. Se ehkäisee syrjäytymistä, ja mallia on kokeiltu myös pakolaisleireillä olevien nuorten kanssa. Tässä on paljon elementtejä, jolla myös länsimaissa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria voidaan saada pysymään koulutuksessa mukana.

Esimerkkejä suomalaisista teknologiaprojekteista:

Esineiden internet 

eTapIt100 Suuri opetuspelikokeilu 

Ihan oma juttu moderni musiikkiteknologia osaksi musiikinopetusta