Maailmalla

Tanssitteko tangoa?

Argentiinan rapautunut infrastruktuuri ja vanhanaikainen teollisuus kaipaavat investointeja. Ovatko suomalaisyritykset hereillä?

Jaa artikkeli

Tuoreehko keskustaoikeistolainen hallitus on aloittanut maan rakenteellisen uudistamisen. Useilla ministereillä on taustaa yritysmaailmasta. Teollisuuspolitiikalla on joskus aluepoliittinen reunus. Tango kuuluu kansalliseen kaanoniin. Kuulostaako tutulta? Maa on tietenkin Argentiina, markkinoitaan avaava, pitkään sulkeutuneena ollut jättiläinen.

Neljä vuotta Suomen suurlähettiläänä Buenos Airesissa vaikuttanut Jukka Siukosaari näkee muutoksen merkkejä. Valta vaihtui puoli vuotta sitten.

– Presidentti Mauricio Macri peri hyvin huonossa kuonossa olevan talouden. Hän ei kuitenkaan voi liberalisoida ja vähentää valtion roolia haluamassaan tahdissa. WTO:n tuomitsemia tuontirajoituksia on purettu, mutta samalla on pystytetty uusia esteitä. Paikallista teollisuutta suojellaan, sillä se ei kilpailua kestäisi. Paheneva työttömyys olisi poliittisesti kestämätöntä, kuten olisi myös liian nopea hintasäännöstelystä luopuminen, inflaatio laukkaa 40 prosentissa.

Viimeiset kymmenen vuotta Argentiina on ollut vaikea toimintaympäristö, mikä on heijastunut Suomen vientilukuihin. Siukosaaren mukaan maan pitäisi sen ilmansuunnan vientimaana olla ainakin kolmantena Meksikon ja Brasilian jälkeen. Nyt edelle kiilaavat Chile ja joinakin vuosina Kolumbiakin. Kasvua on Argentiina-viennissä näkyvissä, mutta potentiaalia olisi paljon enempään.

Protektionismin patouma purkautuu

Suurlähettilään mukaan suomalaisyritysten olisi syytä ottaa jälleen kartta käteen. Vaikka mistään kilpajuoksusta Argentiinaan ei ole kyse, niin useat Euroopan maat ovat tiedostaneet markkinoiden avautumisen ja parantuneen yritysystävällisyyden. Maassa käy korkean tason valtuuskuntia, pohjatyötä tehdään. Protektionismin luoma patoutuma on purkautumassa.

Ainakin goodwill Suomea kohtaan olisi jo olemassa. Sotilasdiktatuurista kärsineessä ja peronismin sävyttämässä värikkäässä poliittisessa kulttuurissa Suomen maine järjestäytyneenä, korruptoitumattomana ja lehdistön vapautta vaalivana maana näkyy kirkkaana.

– Ja kyllä suomalainen tangoinnostuskin aika hyvin tunnetaan. Tosin täällä se on hyvin intensiivistä ja ammattimaista, lähinnä Buenos Airesin juttu. Ei se huono small talk -aloitus ole, kuten ei myöskään jalkapallo, mikä osalle ihmisistä on tärkeämpi kuin perhe, uskonto, isänmaa ja yhteiskunta, Siukosaari sanoo.

Pallo on siis pelissä ja tanssiinkutsu olemassa. Niihin suomalaisetkin yritykset voisivat liittyä ja vastata.

– Argentiina ei ole kahteenkymmeneen vuoteen investoinut oikein mihinkään. Ei sosiaalisektorille, koulutukseen eikä terveydenhuoltoon, mutta ei myöskään infrastruktuuriin. Satamat, tiet, raideverkko, lentokentät – kaikkia pitää uudistaa. Kova tarve on myös teollisille investoinneille. Mineraali- ja metsävarat ovat hyvät, niillä sektoreilla tuotantoa nähtäisiin mielellään. Ensimmäisenä on aloitettu energia-alan kilpailutus, sekä uusiutuvassa että perinteisessä tuotannossa, Siukosaari luettelee.

Maatalouden sivutuotteena syntyvän biomassan käytöstä energiana argentiinalaiset tietävät paljon. Eikä ihme, vientitulot tulevat pääosin maataloudesta – soijasta, maissista, vehnästä, lihasta, viinistä ja hedelmistä. Suomalaisille rehuratkaisuille ei ole kysyntää, sillä karja on vuoden ympäri ulkona. Mutta maatalouden jalostusketjua voisi vielä terävöittää, seikka, josta voisi versoa tutkimuksellistakin yhteistyötä.

Identiteetin rakentaminen ei ole valmis

Mitä asioita paikallisille markkinoille suuntaavien olisi sitten tiedostettava? Sen lisäksi, että espanjaa on hyvä osata ja paikallinen kontakti on iso apu.

Ensivaikutelma maasta ei välttämättä ole aivan oikea. Buenos Airesin ovat suunnitelleet arkkitehdit, joiden edellinen työmaa oli Pariisi. Alkuperäisväestöä on vähän ja suurimmalla osalla sukujuuret ovat Espanjassa, Italiassa tai Itä-Euroopassa. Ulkokuori on eurooppalainen. Mutta identiteetin rakentaminen on vielä kesken.

Siukosaaren arvion mukaan asia näyttäytyy pienenä alemmuudentunteena. Se puolestaan heijastuu kansallismielisinä ylilyönteinä; esimerkiksi ylpeytenä oman pojan valinnasta katolisen kirkon johtoon.

– Syvemmälle mentäessä toimintakulttuuri on leimallisesti latinalaisamerikkalainen. Toisin kuin Euroopassa, toimivaa hallintokulttuuria ei oikein ole. Organisoitumisessa ja suunnitelmallisuudessa on puutteita, eivätkä ihmiset ole kovin hyviä improvisoimaan. Maa on federalistinen, ja provinssien lait vaihtelevat. Lainsäädäntöä on paljon ja implementointi on hyvin ad hoc -luonteista. Rahavirrat kulkevat kuitenkin pääkaupungin kautta. Byrokratiaan pitää varautua, mutta sen kanssa pärjää, kuvailee Siukosaari vähemmän mairittelevia piirteitä.

Sopimuksia sopimusten perään

Latinalaisen Amerikan yhteydessä on muistettava lisäksi maiden riippuvuudet ja kytkökset. Poliittiset ja taloudelliset suhdanteet vaikuttavat aina naapureihin ja keskinäisiin suhteisiin. Argentiinan kohdalla ajankohtaisinta on liki symbioottinen suhde Brasiliaan. Toinen tuottaa yhtä, toinen toista ja sitten myydään ristiin.

Mantere on täynnä yhteistyömuotoja ja lisää keksitään ilman, että vanhat kuolevat. Viimeisimpänä liikkeenä Argentiina on pyrkinyt luomaan Mercosur-vapaakauppa-alueen ja Tyynenmeren liiton välille allianssia. Toteutuminen merkitsisi ison kauppablokin syntyä.

Kysymysmerkeistä huolimatta Jukka Siukosaari näkee Argentiinalla ja sinne etabloituvilla yrityksillä suuria mahdollisuuksia.

– Vaikka monet argentiinalaiset ovat historian kokemusten valossa taipuvaisia pessimismiin – monta kertaa on noustu ja tultu alas – niin nyt on hyvä draivi päällä. Uusi hallitus ei vaikene ongelmista, vaan on tarttunut harmaaseen talouteen ja byrokratiaan. Vahvuutena on myös ihmisten luovuus, kapasiteetti yksilöinä. Ikäpyramidi on suotuisa ja lähimaissa on paljon työvoimareserviä. Jos kaikki menee hyvin ja nykyisen hallituksen toimet ja mandaatti saavat jatkoa, Argentiina voi olla kymmenen vuoden kuluttua yksi parhaiten menestyviä talouksia maailmassa.

Argentiina

Väkiluku: 41 miljoonaa

Pääkaupunki: Buenos Aires, metropolialueella noin 15 miljoonaa asukasta

Elinkeinorakenne:

Palvelut 60%

Teollisuus 30%

Maatalous 9%

Maan vientitulot tulevat pääosin maataloudesta. Protektionistisen politiikan seurauksena teollisuus ei ole kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyinen. Investointien laiminlyöntien takia myös maan infrastruktuuri kaipaa uudistamista. Puoli vuotta vallassa ollut presidenttijohtoinen keskustaoikeistolainen hallitus on avaamassa taloutta ja purkamassa kaupan esteitä. Samalla on tartuttu uudella otteella korruptioon sekä harmaaseen talouteen, jonka on arvioitu olevan jopa 40 prosenttia taloudesta.