pääkirjoitus

Työmarkkinoiden pitkä marssi

Kilpailukykysopimus syntyi pitkän väännön jälkeen. Millaisen sopimuksen vuoden mittainen rumba tuotti?

Jaa artikkeli

Kun sopimusta katsoo hallituksen 15 prosentin kustannusten keventämistavoitteen näkökulmasta, jää sopimus selvästi tavoitteesta. Suhteellinen kilpailukykymme ei siis sopimuksella korjaannu eli paljon jää vielä tehtäväksi.

Suunta kuitenkin muuttuu. Sopimuksen hyvä puoli onkin se, että työvoimakustannusten nousu katkeaa.

Jos prosessi on jotain opettanut, niin ainakin – ja jälleen kerran – sen, ettei hallituksen vastuulla olevaa finanssi- ja talouspolitiikkaa pidä alistaa työmarkkinaosapuolten vastuulla oleviin työmarkkinaneuvotteluihin. Vastuut ja päätökset on pidettävä selvästi erillään.

Edessä on nyt työmarkkinoiden toimintatapoja uudistavat ja kustannuskilpailukyvyn palauttamiseen tähtäävät keskustelut. Tavoitteenahan on, että avoimessa kansainvälisessä kilpailussa olevat toimialat ohjaavat jatkossa palkkalinjaa. Työtä helpottaa, että jo nyt laajasti ymmärretään viennin merkitys myös kotimarkkinoiden ja julkisen talouden sekä laajemminkin koko hyvinvointimme perustana.

Myös neuvottelukoneistoa on kehitettävä. Vientivetoisuus tarvitsee tuomarin tukemaan linjan säilymistä. Tämä rooli sopii puolueettomalle ja arvostetulle valtakunnansovittelijalle, Ruotsin tapaan. Hänen rooliaan on vahvistettava.

Työmarkkinaosapuolten omalla tehtävälistalla nousee yrityskohtaisen sopimisen edistäminen. Myös se on kaikkien etu. Yrityskohtaisuudella voidaan saada kilpailuetua, kun tuottavuutta ja kustannusten hallintaa kehitetään yrityksen omista lähtökohdista. Yritysten mahdollisuudet työllistää ja palkita paranevat. Samalla voidaan myös paremmin ottaa yksilölliset tarpeet huomioon.

Työehtojen yksilöllinen joustavuus on myös vetovoimatekijä työmarkkinoilla.

Teknologiateollisuuden asiantuntijat tukevat yrityksiä paikallisen sopimisen tiellä. On tärkeää, että onnistuneita käytäntöjä jaetaan laajemmin. Ne kannustavat muitakin soveltamaan työehtosopimusten mahdollisuuksia. Työ on pitkäjänteistä ja siihen tarvitaan työmarkkinaosapuolten aktiivista otetta.

Julkaisija:

Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki

Päätoimittaja: Markku Alhonen

Toimituskunta: Markku Alhonen, Nora Elers, Mervi Karikorpi, Sini Kaukonen, Martti Kätkä, Antton Lounasheimo, Ilkka Niemelä, Petteri Rautaporras

Toimitus: Legendium Oy

Anna palautetta

Kerro mielipiteesi lehdestä:

palaute.visio@teknologiateollisuus.fi