Ajankohtaista

Ponnahduslauta digitalisaatioon

Uusi DIMECC Oy on innovaatioekosysteemi, joka siivittää suomalaisyrityksiä digitalisaation suunnannäyttäjiksi.

Jaa artikkeli

Olisiko käsillä muutoskohta? Olemme liian pitkään saaneet tottua negatiivisten uutisten säestämään taantumapuheeseen, joka tuntuu usealla suulla painavan syvemmälle apatian syövereihin.

Olisiko DIMECC Oy:n perustaminen lähtölaukaus Suomen uuteen suuntaan? Hallituksen puheenjohtaja Tomas Hedenborg määrittelee DIMECCin olevan Suomen digitalisoituvan elinkeinoelämän innovaatioalusta, joka yhdistää yli 400 organisaation ja yli 2 000 ihmisen osaamisen. Liikkeelle on ainakin lähdetty asenteella: valoisampi tulevaisuus tehdään itse.

– Meillä on huikean hyvät lähtöasetelmat. Suomessa löytyy osaajia ja menestyjiä niin yksilö- kuin yritystasollakin. DIMECCissä kyse on järjestelmän luomisesta, jolla potentiaali saadaan käyttöön. Kun mukana olevat yritykset menestyvät, ne luovat työpaikkoja ja hyvinvointia, eli hyötyjänä on koko Suomi. Tälle alustalle maan hyvinvoinnin tulevaisuutta voidaan nyt rakentaa, Tomas Hedenborg sanoo luottavaisena.

Kehitysvauhti kiihtyy

Uusi yhtiö syntyi kahden tutkimuskeskittymän, teollisuuden FIMECC Oy:n ja digitaalisen teollisuuden DIGILE Oy:n, perustalle. Askel tuntuu loogiselta. Digitalisaatiosta puhutaan, kuinka se tunkeutuu kaikkialle ja kuinka perinteisilläkin teollisuuden aloilla toimivat yritykset voivat pärjätä jatkossa vain, jos ne osaavat hyödyntää kehityksen suomia mahdollisuuksia.

– Digitalisaatiokehityksen vauhti on kiihtynyt. On tullut selväksi, kuinka kattavasti ja läpileikkaavasti teknologian mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään. Teknologia on suorituskyvyltään kehittynyt räjähdyksenomaisesti ja samanaikaisesti kustannukset ovat laskeneet huimasti. Teknologia ei enää ole este vaan ehdottomasti mahdollistaja, Hedenborg luonnehtii.

Hänen mukaansa yrityksillä avautuu mahdollisuuksia hyödyntää kehitys olemassa olevan toiminnan tehostamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi. Varsinaiset mielenkiintoiset potentiaalit seuraavat kuitenkin siitä, kun yritykset kykenevät dataa hyödyntämällä uudistamaan omia liiketoimintamallejaan ja luomaan kokonaan uusia palvelukokonaisuuksia ja ansaintamalleja.

10 triljoonan markkinat

Teollisessa internetissä ollaan isojen – ei vaan valtavien – asioiden äärellä. Hedenborg muistuttaa arviosta, jonka mukaan teollinen internet muodostaa jo vuonna 2025 peräti 10 triljoonan euron globaalit markkinat. Siitä kaksi kolmasosaa on yritysten välistä liiketoimintaa ja kokonaisuudesta puolet liittyy valmistamisen arvoketjuihin.

Jotta suomalaisyritykset saisivat potista oman osansa, niiden on oltava lähestymistavaltaan innovatiivisia. Juuri tässä DIMECC on merkittävänä apuna.

– Innovatiiviset jo toimialalla olevat yritykset pystyvät ottamaan oman osansa. Pelikenttä on avoinna myös ulkopuolelta tuleville haastajille, niin kuin digitalisaation myötä on tapahtunut monilla toimialoilla, Hedenborg sanoo.

Hän mainitsee Facebookin ja Uberin esimerkkeinä yrityksistä, jotka ovat toimintamalleillaan murtaneet vanhoja kaavoja. Samanlaisia vallankumouksia voi olla edessä myös valmistavassa teollisuudessa.

DIMECCin merkitystä pohtiessaan Hedenborg palaa perusasioihin. Suomi on kaukana markkinoista, eikä maata ole juurikaan siunattu luonnonrikkauksilla. Siksi osaaminen on keskeinen resurssi.

– DIMECCissä kytketään yhteen osaamisen kehittäminen ja sen hyödyntäminen. Se tuo kilpailukykyä, kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia, joiden syy–seuraus-yhteys alkaa ruokkia itseään.

Hedenborg voi pohjata näkemystään DIMECCin merkityksestä FIMECCistä kertyneisiin kokemuksiin. Siinä mukana olleet yritykset ovat lukuisilla mittareilla olleet huomattavasti menestyneempiä kuin yritykset, jotka eivät ole osallistuneet keskittymän toimintaan.

– FIMECCissä kyettiin luomaan aivan uudenlaisia yhteistyöverkostoja, joissa hyvin erilaiset yritykset kokoontuivat tutkimusaihioiden ja teemojen ympärille. Se vapautti huikeita innovaatiopotentiaaleja ja sai aikaan uudenlaisen ketjureaktion.

Hedenborg ei kuitenkaan väitä kaikkea yritysten suotuisaa kehitystä sen ansioksi, että ne osallistuivat FIMECCin toimintaan. Hänen mukaansa merkittävä selittäjä on se, että mukaan tulleet yritykset ovat vahvasti kehityshakuisia ja proaktiivisia, se heijastuu tuloksissa.

Julkinen raha vipuvartena

Uuden DIMECC Oy:n sekä cleantechin ja biotalouden keskittymän CLIC Innovation Oy:n toiminnan vuotuiseksi volyymiksi on kaavailtu 150–200 miljoonaa euroa. Siitä julkista rahaa olisi 50–100 miljoonaa euroa, muu rahoitus on yksityistä.

Julkinen rahoitus saa usein kritiikkiä ja edellä mainittuja summia saattaa joku älähtää. Äänekkäissä puheenvuoroissa verorahojen sanotaan olevan tukea menestyville yrityksille. Hedenborg huomauttaa, että FIMECCissä julkisen rahan osuus oli 47 prosenttia, mutta kokonaisrahoituksesta käytettiin suurempi osuus eli 57 prosenttia yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Lisäksi pk-yritykset ovat olleet merkittäviä hyötyjiä.

– Se, että yritykset panostavat omaa rahaansa, on paras takuu sille, että myös julkinen raha on hyvässä käytössä. Yritykset ovat mukana tässä, jotta ne saavat tuloksia, joita pystyvät tuotteistamaan ja luomaan uutta liikevaihtoa. Yritykset katsovat hyvin tarkkaan, että toiminta on tuloksellista.

Rohkeasti uuteen

Julkista rahoitusta kritisoivien toinen keino on viitata Yhdysvaltoihin, jossa julkista rahoitusta ei muka ole. Tähän vastapalloon pääsi iskemään taloustieteen professori Mariana Mazzucato. Hän huomautti, että esimerkiksi iPhonen ja Teslan erityisyydet perustuvat hyvin pitkälti innovaatioihin, jotka on saatu aikaan julkisella rahoituksella. Tämänkaltaisten menestyjien syntymistä Suomeen ei kai kukaan paheksuisi.

Näin ajateltuna DIMECC onkin enemmän kuin osiensa summa; julkisella rahoituksella saadaan aikaan merkittävä vipuvaikutus. Tässäkin voidaan tukeutua FIMECCistä kertyneeseen kokemukseen. Siinä sijoitetulle rahalle saatu tuotto on ollut peräti 20-kertainen.

Hedenborg muistuttaa sijoittamisen lainalaisuudesta: suuriin tuottoihin liittyy aina suuri riski. DIMECCin hankkeiden riskiprofiili onkin korkeampi, koska niissä tavoitellaan asioita, joita ei ole tehty koskaan aikaisemmin.

– Julkisella rahalla innostetaan ja tuetaan yrityksiä riskinottoon, joka tuottaa ylivertaisia tuloksia. Innovoinnin tavoite on aikaansaada kaupallisia vaikutuksia 5–7 vuoden kuluessa. Oleellista on, että innovoinnin suunta ja kohde on markkinatarvelähtöistä ja yritykset ohjaavat sitä mihin panostetaan.

– DIMECCissä kytketään yhteen osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen. Se tuo kilpailukykyä, kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia, Tomas Hedenborg sanoo.– DIMECCissä kytketään yhteen osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen. Se tuo kilpailukykyä, kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia, Tomas Hedenborg sanoo.

Ideoidaan 100 000 työpaikkaa

Kaikki suomalaiset haastetaan mukaan etsimään keinoja, joilla tuottavuus, talous ja työllisyys saadaan nousuun. Tavoitteena on 100 000 uutta työpaikkaa ja suomalaisen hyvinvoinnin turvaaminen. Suomella ei ole varaa jättää yhtäkään hyödyllistä, kilpailukykyistä ideaa huomiotta.

Kilpailun tulokset julkistetaan Manufacturing Performance Days 2017 -tapahtumassa Tampereella 29.–31.5.2017.

Kaikille avoimeen kilpailuun voi lähettää ehdotuksia osoitteeseen competition@mpdays.com