Myytinmurtaja

Myytti:

Työelämä kurjistuu

Työelämän huonontumisesta esitetään kärjekkäitä näkemyksiä. Työhyvinvointiin kuitenkin panostetaan, ja monet raskaat työtehtävät ovat jääneet historiaan. Mihin suuntaan työelämä oikeasti kehittyy, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Marjo Wallin?

Jaa artikkeli

Työelämä on monien tutkimusten perusteella kehittynyt koko ajan parempaan suuntaan. Hyvästä kehityksestä huolimatta uutisointi on usein kovin negatiivista. Otsikoihin nostetaan hanakasti ne seikat, joissa on eniten kehitettävää. Se ei anna oikeaa kuvaa kokonaisuudesta.

Tutkimukset todistavat positiivisesta kehityksestä. Olemme liki kaikilla mittareilla aivan Euroopan huipputasolla. Suomessa työpaikoilla vaikuttamismahdollisuudet koetaan hyviksi ja työpaikan ilmapiiri nähdään kannustavana ja avoimena. Lisäksi esimies ja työtoverit tukevat työpaikalla hyvin. Eri-ikäisiä työntekijöitä arvostetaan kuten myös monikulttuurisuutta.

Eurooppalaisittain meillä on työpaikoilla matalat hierarkiat sekä enemmän esimiesten ja alaisten välistä keskustelua. Lisäksi meillä on enemmän kouluttautumismahdollisuuksia ja käytämme enemmän tietotekniikkaa.

Työelämän laatua voidaan mitata monilla mittareilla ja sitä myös tutkitaan paljon. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa 2016 todetaan, että palkansaajien työkyky on pitkällä aikavälillä kohentunut. Peräti 90 prosentin mukaan se on erittäin tai melko hyvällä tasolla.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa on seurattu lähes 40 vuoden ajan suomalaisen työelämän kehittymistä. Isoina linjoina voidaan sanoa, että nyt meillä on ikääntyneempi työväestö kuin ikinä, eivätkä työntekijät ole koskaan olleet näin korkeasti koulutettuja. Samalla työntekijöiden kouluttautumismahdollisuudet ovat parantuneet ja työtehtävät ovat monipuolistuneet ja tulleet itsenäisemmiksi. Myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat kasvaneet.

Työterveyslaitoksen työ ja terveys -tutkimuksessa ilmenee, että suomalaiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan työpaikkansa asioihin. Mitä pienempi yritys, sen suuremmiksi vaikutusmahdollisuudet koetaan.

Vaikka suomalaiset ovat yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä työhönsä, toimintaa on aina mahdollista parantaa. Eri sektoreilla on omat haasteensa ja kehityskohteensa. Osa työtehtävistä koetaan fyysisesti raskaiksi ja epävarmuus työn jatkumisesta on kasvanut.

Monet myös kokevat kiirettä. Kuitenkin työolotutkimuksen mukaan kiireen tuntu työpaikoilla on 2000-luvulla alkanut helpottaa. Eniten kiirettä koetaan asiantuntija-ammateissa ja naiset kokevat sitä enemmän kuin miehet. Ongelmaksi se koetaan erityisesti terveydenhuoltoalalla ja opetusalalla.

Työhyvinvointiin panostetaan koko ajan enemmän, ja siitä hyötyvät sekä työntekijät että työpaikat. Systemaattinen työ kannattaa: yhden euron panostus työhyvinvointiin on tuonut yritykselle kuusi euroa takaisin, esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentymisenä. Samalla työelämä kehittyy parempaan suuntaan.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Marjo Wallin.Työterveyslaitoksen erikoistutkija Marjo Wallin.