Näkökanta

Kaivostoiminta kestävälle pohjalle

Kaivosala tekee systemaattista työtä toimintansa kehittämiseksi. Rima on asetettu selvästi lain vaatimuksia korkeammalle.

Jaa artikkeli

Talvivaaran ympäristöongelmat ovat iskostuneet suomalaisten mieliin. Mitä vaikutusta niillä on ollut kaivosalalle, Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri Eero Yrjö-Koskinen?

Suomessa toimivat kaivosyhtiöt kokivat Talvivaaran tapahtumien tahranneen niiden maineen, ne haluavat korjata tilannetta. Tahtotila toiminnan kehittämiseen on korkealla, ja tältä pohjalta on syntynyt Kestävän kaivostoiminnan verkosto vuonna 2014.

Kaivostoiminnan sisällä on käyty laajaa keskustelua sidosryhmäyhteistyön tarpeellisuudesta. On ymmärretty, että siihen ryhtyminen on nykyaikaa ja säästää monilta hankaluuksilta. Ei riitä, että noudattaa lain asettamia minimivaatimuksia. Suomessa on useita esimerkkejä kaivosyrityksistä, joilla on hyvät ja toimivat yhteistyösuhteet paikallisiin sidosryhmiin. Esimerkiksi käyvät vaikka Pyhäsalmen kaivos ja Paraisten Nordkalk. Tavoitteena on, että pidemmän päälle koko kaivossektori saavuttaa tämän tavoitetilan.

Millaista on kestävä kaivostoiminta?

Kestävä kaivostoiminta ottaa huomioon varsinaisen louhimisen ohella ympäröivän luonnon, muun elinkeinotoiminnan, paikallisen yhteisön ja yrityksen oman henkilöstön hyvinvoinnin sekä terveen liiketoiminnan vaatimukset kaivoshankkeen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Toimintaa suunniteltaessa konsultoidaan eri ryhmiä ja niiden tarpeet pyritään sovittamaan kaivostoimintaan.

Millainen koko alan tilanne on kansainvälisessä vertailussa?

Jos suomalaista kaivostoimintaa verrataan kaikkeen kaivostoimintaan maailmalla, se sijoittuu ilman muuta parempaan puoliskoon. Kuitenkin myös Suomessa kokonaisvaltainen lähestymistapa on verraten uutta. Kansainväliset isot yhtiöt ovat toimineet tässä suunnannäyttäjinä.

Mitä Kestävän kaivostoiminnan verkosto tekee?

Välineitä on useita. Olemme luoneet paikallisia toimintatapoja koskevan työkalupakin. Sen tarkoitus on tarjota kaivosyhtiöille ja malmin etsintää harjoittaville yhtiöille selkeät ohjeet, mitä kaikkea niiden pitäisi ottaa huomioon, ennen kuin ne ryhtyvät suunnittelemaan toimintaa jollakin alueella. Ohjeita noudattamalla voidaan välttyä ristiriidoilta esimerkiksi paikallisten asukkaiden, muiden elinkeinojen ja ympäristöjärjestöjen kanssa.

Toinen verkoston luoma väline on yhteiskuntavastuuraportti. Kaivosyhtiöiden toiminnasta on aiemmin ollut vaikea saada tietoa. Nyt olemme koonneet tietoa systemaattisesti 19 Suomessa toimivasta kaivosalan yrityksestä. Raportti on ladattavissa meidän verkkosivuiltamme www.kaivosvastuu.fi.

Tärkein uusi väline on kaivosalaa koskeva vastuullisuusjärjestelmä. Sitä varten kävimme läpi maailmalla olevat vastuullisuusjärjestelmät. Parhaiten Suomen olosuhteisiin sopivaksi osoittautui kanadalainen malli, jota täydennettiin tarvittavin osin. Nyt järjestelmä käsittää kahdeksan käytännönläheistä arviointityökalua, jotka kattavat koko kaivostoiminnan elinkaaren. Lisäksi työn alla on vastuullisuusjärjestelmä malmin etsinnälle.

Miten vastuullisuusjärjestelmä edistää kestävää kehitystä?

Vastuullisuusjärjestelmä edellyttää, että yrityksen tulee jatkuvasti kehittää kaivoksen toimintaa eri lohkoilla. Rima on asetettu korkealle, sillä järjestelmässä on viisi luokkaa ja niistä matalin vastaa Suomen lainsäädännön edellyttämää tasoa. Yhtiöt raportoivat vuosittain edistymisestään, ja kolmen vuoden välein riippumaton sertifiointiyhteisö tekee auditoinnin.

On kaivosyhtiöiden ja koko yhteiskunnan intressissä, että nämä työkalut otetaan käyttöön ja näin vältytään monilta ristiriidoilta. Tähän mennessä vastuullisuusjärjestelmän koulutustilaisuuksiin onkin jo osallistunut 14 yhtiötä, jotka edustavat yli 90 prosenttia kaivosalan liikevaihdosta Suomessa.

Millaista vastakaikua verkoston työ on saanut?

Verkoston työ on herättänyt runsaasti kiinnostusta ulkomailla, vastaavanlaisia tarpeita on muuallakin. Olen esitellyt työtämme muun muassa EU-komissiossa ja Pohjoismaissa, ja kiinnostusta on ollut laajemminkin. Laatimamme arviointityökalut on käännetty englanniksi, jotta ne ovat hyödynnettävissä myös muualla. Juuri tällaista esilläoloa Suomi kaipaa: sitä että täällä tehty hyvä työ saadaan muiden tietoon ja kiinnostus meidän toimintaamme ja osaamiseemme kasvaa.

Olit pitkään Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajana. Onko nykyinen työsi Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteerinä linjassa sen kanssa?

Näen, että yleisen luottamuksen vuoksi on eduksi, että tehtävään valittiin henkilö, joka ei tule suoraan teollisuuden piiristä. Olen kokenut, että voin olla avuksi verkoston toiminnan vakiinnuttamiseksi Suomessa.

Edellisessä tehtävässä opin näkemään, miten konflikteja voidaan välttää. Vaikka kaivostoiminnan osalta tuloksia toivotaan nopeasti, kyse on teollisesta toiminnasta ja kymmenistä kaivosyrityksistä. Tämä on pitkän tähtäimen työtä, joka vaatii kärsivällisyyttä.

– Kestävän kaivostoiminnan verkoston työ tapahtuu kaivosyhtiöiden eduksi, muttei niiden ehdoilla. Verkoston toiminta perustui alkuvaiheessa Sitran rahoitukseen, ja rahoitus siirtyy vaiheittain Kaivosteollisuus ry:lle. Verkoston päätöksiä ohjaa hallitus, jossa on edustajat keskeisistä sidosryhmistä. Tällä on pyritty varmistamaan että sen toiminta säilyy itsenäisenä, Eero Yrjö-Koskinen kertoo.– Kestävän kaivostoiminnan verkoston työ tapahtuu kaivosyhtiöiden eduksi, muttei niiden ehdoilla. Verkoston toiminta perustui alkuvaiheessa Sitran rahoitukseen, ja rahoitus siirtyy vaiheittain Kaivosteollisuus ry:lle. Verkoston päätöksiä ohjaa hallitus, jossa on edustajat keskeisistä sidosryhmistä. Tällä on pyritty varmistamaan että sen toiminta säilyy itsenäisenä, Eero Yrjö-Koskinen kertoo.

Litiumia sähköautojen akkuihin

- Suomessa toimii 45 kaivosta, joissa työskentelee noin 5 000 työntekijää.

- Kaivosteollisuuden liikevaihto on 1,5 mrd euroa.

- Tärkeimmät tuotteet kulta, kupari, nikkeli, sinkki, apatiitti, kalkkikivi. Suomessa on myös esimerkiksi sähköautojen akuissa tarvittavaa energiamineraalia, litiumia.