TEEMA

Vähemmällä enemmän

Energiansäästö ei useinkaan tarkoita tinkimistä. Järkevästi toimimalla voidaan lisätä käyttömukavuutta samalla kun säästetään energiaa – ja rahaa.

Jaa artikkeli

Valoisuus, ilmavuus – kun syyssateisena aamuna astuu Helvarin uusiin toimitiloihin Espoon Keilarannassa, jo tuloaula tekee olon automaattisesti skarpimmaksi. Mutta tutustutaan valaistusratkaisuja toteuttavan yhtiön tiloihin myöhemmin, kun ensin on kuultu kukonaskelista energiatehokkuuden parantamiseksi.

Systemaattinen työ energian säästämiseksi alkoi Helvarin liityttyä energiatehokkuussopimukseen vuonna 2008. Energiakatselmus Karkkilan 9 000 neliön tuotantotiloihin kerrytti heti joukon ehdotuksia energiansäästötoimenpiteiksi.

Listan kärkipäähän nousi paineilman tuotto ja käyttö, sillä se oli tuotannon ylivoimaisesti suurin energiasyöppö. Paineilmakompressoreiden modernisointi toikin tulosta: energiankäyttö per valmistettu tuote putosi yli 40 prosenttia. Investoinnin takaisinmaksuajaksi tuli kolme vuotta.

Toinen merkittävä säästökohde oli tehtaan valaistus, joka muutettiin portaattomasti säätyväksi vakiovalo- ja läsnäoloanturein. Viikkokulutuksessa valaistuksen kilowattitunnit saatiin romahtamaan 1 400:sta 400:aan.

Muita parannuskohteita olivat muun muassa paineilman kompressoreiden hukkalämmön talteenotto ja koneidenkäyttöohjeistukset sekä monet muut pienemmät edistysaskeleet.

– Pienilläkin investoinneilla olemme tehneet pitkäaikaisia säästöjä, ympäristöpäällikkö Sari Äikäs kertoo.

Hän tarkistaa papereista, että energiansäästöinvestointien takaisinmaksuajat olivat 3–6 vuoden luokkaa. Tehtaan päällikkönä Karkkilassa toiminut Kimmo Kallio lisää, että joidenkin energiansäästötoimenpiteiden takaisinmaksuaika laskettiin vain päivissä. Silloin parannukset liittyivät työntekijöiden käyttötottumuksiin.

– Tulosten mittauksilla on suuri vaikutus henkilöstön motivointiin. Me kävimme tuloksia läpi viikkopalavereissa ja energiansäästötavoitteisiin pääsemistä käytettiin tulospalkkioissa yhtenä kriteerinä. Lisäksi työ vaatii tehtaan johdolta lujaa uskoa ja päättäväisyyttä, koska muutosvastarintaa on aina, Kimmo Kallio muistuttaa

Pelkkä talous ei kuitenkaan ollut toiminnan parantamisen motiivina.

– Energiansäästö on Helvarin strategiassa ja kyllähän meidän kaikkien on pidettävä huolta ympäristöstä. Kun energiansäästösopimukset perustuvat yritysten vapaaehtoisuuteen eikä lakiin, yrityksissä voidaan tehdä järkeviä asioita, Kallio huomauttaa.

Idioottivarmoja säästökohteita

Lähtötilanteessa Helvarin tuotannon sähkönkulutus oli 9 000 MWh vuodessa. Systemaattisesti toimimalla kulutusta on saatu alas roimasti.

– Olemme päässeet tavoitteeseen ja yltäneet noin 16 prosentin säästöön. Valtaosa säästöstä saatiin jo ensimmäisen kahden vuoden aikana, Äikäs kertoo.

Kallio luonnehtii, että esimerkiksi teollisuuden ja varastojen valaistuksen uusimisprojektit ovat energiansäästön kannalta idioottivarmoja.

– Kun Karkkilassa tehtiin uudistuksia, led-teknologiaa ei vielä edes ollut. Suurimpana tekijänä oli valonohjausjärjestelmä, joka säätelee läsnäolo- ja vakiovaloa. Toinen tärkeä tekijä on valaisimen optiikka, eli minne valo menee ja millä hyötysuhteella. Oikeanlaisella valaisimella voidaan saavuttaa noin 20 prosentin hyöty energiatehokkuuteen, valinnassa kannattaa käyttää valaistussuunnittelijaa, Kallio sanoo.

Hän korostaa, että uutta teknologiaa ei kannata pelätä parannuskohteita haettaessa. Hänen kertomansa luvut puhuvat puolestaan. Kun Karkkilassa vanhan valaisimen ottoteho oli 135 wattia, uuden valaisimen todellinen teho on noin 50 wattia, ja samalla valon määrä tuplaantui.

Tuoteportfoliojohtaja Henri Juslén muistuttaa, että valaistuksesta saatava energiansäästö on oikeastaan tarkastelukulmista vain toinen. Toinen on se, että oikeanlaisella valaistuksella voidaan tuoda energiaa – työntekijöille.

Aiheeseen väitöskirjaan asti perehtynyt Juslén kertoo, että valaistuksella on selkeästi tuottavuutta parantava merkitys ja vaikutusta myös ihmisten työhyvinvointiin. Teollisuudessa tuottavuuden kehitys on selkeämpi todentaa kuin toimistotyössä.

– Valotasoa nostamalla korkeammalle kuin minimit määräsivät, tuottavuus nousi tuotantotyössä enimmillään lähes kahdeksan prosenttia ja keskimäärin muutamalla prosentilla. Joissakin tapauksissa myös poissaolot ja virheiden määrät vähenivät selkeästi. Lisäksi valaistus vaikuttaa mielialaan ja hyvinvointiin, mutta sen vaikutusta tuottavuuteen on jo vaikeampi laskea, Juslen kertaa väitöstutkimustaan.

Hän summaa, että valaistuksen positiivinen vaikutus tuottavuuteen on merkittävä. Panostamalla päästään hyvään hyötysuhteeseen: valaistuksen kustannukset tuotannon kokonaiskustannuksista ovat vain promillen luokaa.

Valo vaikuttaa mieleen

Valaistuksen vaikutuksista puhuttaessa katse on hyvä kääntää Karkkilan tuotantotiloista Keilarannan upouusiin toimistotiloihin. Valaistuksen energiatehokas toteutus on Helvarin oman toiminnan ydintä ja toimisto toimii kehityksen lippulaivana.

Toimistossa on valaistuksen ja sisustuksen avulla luotu erilaisia alueita sen mukaan, kuinka keskittyneeseen työntekoon ne on kaavailtu.

– Valaistus on aina tila ja tarvekohtaista. Erilaisissa tiloissa ja ympäristöissä tarvitaan erilaiset valaistusratkaisut, Juslén selventää.

Hän kertoo, kuinka ohjauksella valaistus saadaan vaihtelemaan erilaisissa rytmeissä. Värilämpötilan muutokset vaikuttavat koettuun tunnelmaan.

– Valo on merkittävin ajastaja ihmisen vuorokausirytmille. Oikeaa valoa oikeaan aikaan on tärkeää.

Siksi työpaikoilla saisi aamuin olla enemmänkin valoa ja värilämpötilaltaan kylmä valo on tehokkaampaa. Iltapäivällä hieman vähempi valo riittää ja se voi olla lämpimämpää. Myös vuodenaikojen vaihtelut kannattaa huomioida.

Valaistuksesta saatava säästöpotentiaali on suuri. Ulkomuistista Juslén kertoo, että maailman sähkönkulutuksesta muutama vuosi sitten meni valaistukseen 19 prosenttia, Euroopassa osuus oli 14 prosenttia ja Suomessa 12 prosenttia.

Hän kuitenkin painottaa, että energiansäästöön ei pidä pyrkiä valon määrästä tinkimällä vaan ohjaamalla valaistusta järkevästi. Siten päästään samanaikaisesti energiansäästöön ja parempaan käyttömukavuuteen. Yksinkertaistaen se tarkoittaa sitä, että valaistus ei ole päällä, kun kukaan ei ole huoneessa tai että otetaan auringonvalo huomioon keinovalon määrässä.

Toiminto pitää suunnitella käyttömukavaksi. Valot eivät voi ison tilan eri osissa syttyä ja sammua häiritsevästi. Valaistusta ohjataan oikeaoppisesti sekä läsnäolo että vakiovalotunnistuksella, jolloin alueen tyhjentyessä työntekijöistä valot himmenevät hiljalleen.

– Jokainen ihminen kokee valon eri tavalla. Sen johdosta valon työpistekohtainen säätö on osassa työpisteitä ja työpisteet voi valita itse, Henri Juslén kertoo.

Valaistuksen ja sisustuksen avulla voidaan luoda toimistoon erilaisia alueita. Henri Juslén (ylh.), Sari Äikäs ja Kimmo Kallio ovat kokoontuneet keskustelemaan.Valaistuksen ja sisustuksen avulla voidaan luoda toimistoon erilaisia alueita. Henri Juslén (ylh.), Sari Äikäs ja Kimmo Kallio ovat kokoontuneet keskustelemaan.

Valolla kaamosta vastaan

– Aamulla tarvitset paljon valoa ja kylmä valo on tehokkainta.

– Päivällä valoa pitää olla riittävästi töiden tehokkaaseen tekemiseen. Valaistusolosuhteiden muuttaminen piristää kesken työpäivänkin.

– Iltaa kohden kannattaa valotasoa vähentää ja suosia lämpimämpää valoa.

– Yöllä pitäisi olla pimeää, esimerkiksi pimennysverhojen käyttö on suositeltavaa.

- Henri Juslén

440 miljoonan euron säästöt

Uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025 on käynnistymässä. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä edellinen vuonna 2008 alkanut sopimuskausi on tuottanut merkittäviä tuloksia.

Satojen sopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen toteuttamien energiatehokkuustoimien ansiosta energiaa säästyy vuositasolla jopa 12 TWh. Se vastaa yli 600 000 omakotitalon vuosittaista energiankäyttöä. Toimet leikkaavat vuosittain hiilidioksidipäästöjä yli 3,5 miljoonalla tonnilla ja turhia energiakuluja 440 miljoonalla eurolla.

– Kokonaissäästöt ovat hyviä ja erityisesti keskisuurella teollisuudella on mennyt mallikkaasti. Teknologiateollisuuden osalta kustannussäästöt vuosittain ovat 11,4 miljoonaa euroa, Motivan asiantuntija Risto Larmio kertoo.

Larmio kannustaa yrityksiä mukaan uudelle sopimuskaudelle, jotta energiatehokkuuden parantaminen pysyisi yritysten omissa käsissä, eikä sitä alettaisi ohjaamaan Brysselin määräämillä pakkokeinoilla.

– Yrityksissä tiedetään parhaiten, mitkä ovat heille kustannustehokkaimmat energiatehokkuustoimet, hän perustelee.

Vapaaehtoisen sopimustoiminnan tarkoitus on täyttää EU:n Suomelle asettamista kansallisista velvoitteista yli puolet. Tulevan sopimuskauden tavoite yrityksille on tehostaa energiankäyttöä 7,5 prosentilla. Jos yritys on ollut jo mukana nyt päättyvällä sopimuskaudella, tehtyjä toimenpiteitä on mahdollista huomioida tulevassa jaksossa.

Larmio muistuttaa, että energiatehokkuuden parantaminen tarkoittaa yrityksille silkkaa rahan säästöä. Lisäksi sopimukseen liittyminen mahdollistaa keskimäärin 20 prosentin tuen saamisen energiatehokkuutta parantaviin investointeihin.

Energiakatselmuksissa yrityksissä on löydetty hyviä säästökohteita, ja osa toimenpiteistä toteutetaan jo katselmusten aikana ilman sen kummempia investointeja. Lisäapua löytyy Motivasta, joka tarjoaa tietoa erilaisista ratkaisuista ja uusimmasta tekniikasta. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset saavat Motivalta myös maksutonta energianeuvontaa.

Info: www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi