Teema

Ympäristöriskejä vastaan suomalaiskeinoin

Outotecin innovaatio auttaa metallintuottajia pääsemään massiivisista ja riskialttiista patorakennelmista.

Jaa artikkeli

Uutiskuvat unkarilaisesta Ajkan kaupungista levisivät lokakuussa 2010 ympäri maailmaa. Paikallisen alumiinitehtaan lieteallas oli murtunut, ja lähes miljoona tonnia niin kutsuttua red mudia eli emäksistä punaista lietettä vyöryi lähiympäristöön. Kymmenen ihmistä sai surmansa, sadat loukkaantuivat, ja kokonaisia kyliä tuhoutui lietteen alle.

Katastrofi on osaltaan lisännyt kiinnostusta suomalaisen Outotecin suodatus- ja puhdistusteknologiaa kohtaan. Outotecin innovaation ansiosta alumiinintuotannossa syntyvä liete on mahdollista käsitellä entistä puhtaampaan ja helpommin varastoitavaan muotoon.

– Prosessin lopputuloksena saadaan hiekkamaista ainetta, jota voidaan läjittää ja säilyttää turvallisesti suurissa kasoissa. Minkäänlaisten patojen rakentamiseen ja ylläpitoon ei siis enää ole tarvetta, materiaalinhallinnan teknologiajohtaja Janne Kauppi Outotecista kertoo.

Parhaillaan loppusuoralla on suodatusratkaisun toimittaminen isolle brasilialaiselle alumiinintuottajalle. Kahden vuoden rakentamisen jälkeen vuorossa on käyttöönottovaihe.

– Kaikki on mennyt suunnitellusti, ja kiinnostus on jo lisääntynyt muuallakin. Kyse on selkeästi kasvavasta Outotecin liiketoiminta-alueesta, Kauppi sanoo.

Hiekka käy uusiokäyttöön

Teollisuuden massiiviset jäteaineiden patoaltaat ovat onnettomuuksien vuoksi alkaneet herättää yhä kasvavaa julkista kritiikkiä. Janne Kaupin mukaan monissa maissa sosiaalinen ja poliittinen paine tuottajia kohtaan on jo erittäin kovaa.

– Padot edustavat vanhaa, vähitellen väistyvää teknologiaa. Esimerkiksi pitkään jatkuvat rankkasateet voivat muuttaa olosuhteet sellaisiksi, ettei mikään patorakenne niitä kestä. Ja suuren padon murtuessa tuhot ovat aina mittavia, hän toteaa.

Ympäristöriskin lisäksi padot ovat tuottajille valtava menoerä. Pelkkä rakentaminen maksaa kymmeniä miljoonia euroja, ja myöhemminkin patovallit vaativat jatkuvaa ylläpitoa. Vanhojen metalliesiintymien ehtyessä patojen koko myös kasvaa entisestään.

– Rikkaat, hyvien kulkuyhteyksien ja vesistöjen lähellä sijaitsevat kaivokset alkavat olla tyhjiä kaikkialla maailmassa. Ja kun joudutaan louhimaan aiempaa köyhempää malmia, myös jätettä syntyy entistä enemmän.

Outotecin ratkaisu on kustannustehokas muutoinkin kuin jätteen alhaisten säilytyskustannusten ansiosta. Prosessi vaatii aiempaa vähemmän vettä, mikä on tärkeää varsinkin kuivilla seuduilla ja syvällä sisämaassa. Myös alumiinin talteenotto tehostuu, eli tuotannon kannattavuus paranee.

– Lisäksi suodatuksessa syntyvä hiekka on niin puhdasta, että sitä on mahdollista hyödyntää edelleen esimerkiksi rakennusteollisuudessa, Kauppi mainitsee.

Pitkiä prosesseja

Outotecin innovaation juuret ovat Lappeenrannan yliopistossa. Siellä suodatusta on kokeiltu ensimmäisen kerran pienessä mittakaavassa.

Vajaat kymmenen vuotta sitten Outotec ryhtyi esittelemään kehittämäänsä teknologiaa alan konferensseissa, ja nyt ensimmäiset isot suodattamot alkavat valmistua käyttökuntoon.

– Nämä ovat pitkiä prosesseja. Neuvottelut ja suunnitteluvaihe kestävät aivan tyypillisesti 2–5 vuotta ja tämän jälkeen rakentaminen vielä vuosia.

Mahdolliset asiakkaat eivät rajoitu ainoastaan alumiinitehtaisiin. Saman tyyppisiä ongelmia lietteen käsittelyssä ja säilytyksessä on muun muassa kullan ja raudan tuottajilla.

– Meillä on tarjota kaikin tavoin nykyaikaan sopiva ratkaisu: ympäristöystävällinen ja kustannustehokas. Odotamme tulevaisuudelta siis paljon. Kauppoja ei silti tarvitse syntyä lukumääräisesti runsaasti, sillä jokainen toimitus on iso urakka, Janne Kauppi toteaa.

Teknologiset ratkaisut auttavat hyödyntämään raaka-aineita entistä tehokkaammin ja vähentävät jätteiden sekä päästöjen määrää.Teknologiset ratkaisut auttavat hyödyntämään raaka-aineita entistä tehokkaammin ja vähentävät jätteiden sekä päästöjen määrää.