Maailmalla

Kanadassa kaupat voi tyssätä paitsioon

Kanada on ylpeästi omanlaisensa.

Jaa artikkeli

– Älkää tehkö sitä, please!, pyytää Eric Tetreault ja nauraa.

– Se on paljon pahempaa kuin Suomen ja Ruotsin niputtaminen. Kulttuuri- ja poliittiset erot ovat merkittäviä. Lähestymme yhteiskuntaa paljon enemmän laajan hyvinvoinnin näkökulmasta. Se on lähes skandinaavinen, katsomme miten asioita tehdään teillä päin. Toivottavasti emme kuitenkaan yllä verotuksenne tasolle, hän toteaa. Ja nauraa taas.

Montrealissa päämajaansa pitävä, Valmetin Pohjois-Amerikan markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Eric Tetreault on tottunut kardinaalisynnin oikaisemiseen. Sillä sen virheenhän usein tekevät niin yritykset kuin kansalaiset: näkevät Kanadan ja Yhdysvallat yhtenä kokonaisuutena.

Mutta millainen maa runsaan 35 miljoonan asukkaan Kanada sitten on, kaupankäynnin ja muunkin elämisen vinkkelistä? Ainakin iso. Lentäminen rannikolta toiselle kestää viitisen tuntia, saman kuin pyrähdys Eurooppaan.

Kolme provinssia ja kymmenen territoriota

Suuruus ei kuitenkaan merkitse yhtenäisyyttä. Maa jakautuu kolmeen provinssiin ja kymmeneen territorioon. Jokaisella territorioista on pääministeri, hallitus ja parlamentti. Veroja ne keräävät enemmän kuin liittovaltio ja vastaavat siten useimmista arjen toimista kuten infrastruktuurin kunnosta, terveydenhuollosta ja koulutuksesta.

Eric Tetreault hakee hetken oikeaa sanaa.

– Kanada on… monivivahteinen. Jokaisella alueella on erikoispiirteensä, vaihtelu on lähes yhtä suurta kuin Euroopan maiden kesken. Ja sanottava on myös, että monitasoinen hallinto merkitsee myös byrokraattisuutta. Investoijan on syytä tiedostaa, että lupien, informaation, mahdollisen rahoituksen ja oikean viranomaisen löytäminen voi kestää hetken. Kärsivällisyys ei ole pahasta.

Mitään kissanhännänvetoa Eric ei kuitenkaan provinssien välillä ole havainnut.

– Tilannetta voisi verrata perheeseen. Välillä vihaat veljeäsi, sitten taas rakastat. Jäsenet ovat yksilöitä ominaispiirteineen – ja odotuksena on, että näitä piirteitä arvostetaan ja että kohtelu on tasapuolista, Tetreault kuvailee.

Quebec on oma lukunsa

Väistämätön kysymys on tietenkin Quebec, missä valtaosa (133) Valmetinkin Kanadan väestä työskentelee. Voimakkaasti ranskankielinen provinssi on parikin kertaa äänestänyt itsenäisyydestä, mutta pysynyt osana liittovaltiota. Nyt sillä on laaja itsehallinto ja kansakunnan suussa polttanut kuuma peruna on jäähtynyt.

– Itsenäisyyttä ajava puolue on edelleen olemassa, mutta ei enää vallassa. Vallalla on realismi. Irtautuminen on poliittisella agendalla taka-alalla. On katsottu, että on tärkeämpiäkin asioita edistettäväksi, kuten talous, Tetreault valottaa.

Juuri taloudessa Quebec – pinta-alaltaan suurin ja väkiluvultaan toiseksi suurin provinssi – onkin maan vahvimpia sylintereitä. Sinne jalkautumista helpottaa ratkaisevasti yksi asia.

– Ranskan kielen taito on ehdoton etu. Montrealissa on kyllä ihmisiä, jotka eivät sitä osaa ja englannilla pärjää. Mutta muualla provinssissa on jokseenkin välttämätöntä edes ymmärtää ranskaa, Tetreault linjaa.

CETA toisi etuja

Talouden tilaa ja bisnesympäristöä hän kuvaa vakaaksi, vaikka huoliakin on. Perinteinen kivijalka kaivosteollisuus sakkaa. Rakenteilla on myös asuntokupla ja asumiskustannukset suurissa kaupungeissa ovat kasvamassa järjettömiksi.

Nykyhallitus pumppaa rahaa nyt julkiseen rakentamiseen ja infrastruktuurin kohentamiseen.

Siksi ainakin teollisuustuotteita ja palveluja vievien yritysten on syytä toivoa EU:n ja Kanadan vuosikausia neuvotteleman CETA-vapaakauppasopimuksen (Comprehensive Economic Trade Agreement) sinetöitymistä. Sopimus helpottaisi yritysten osallistumista julkisten hankintojen kilpailuihin sekä provinssi- että liittovaltiotasolla.

Kuten EU:n ja Yhdysvaltojen välinen TTIP, myös CETA on ollut kansalaisjärjestöjen kritiikin kohteena ja tilanne sen osalta vaikuttaa epäselvältä. Tämä syksy ratkaisee paljon. Optimistisimmassa arvioissa sopimus voisi astua voimaan ensi vuonna.

CETA-sopimusta odotellessa kanadalainen osapuoli voi kuitenkin hyödyntää salaista asettaan. Hänen nimensä on Justin. Ei Bieber, vaan se toinen.

– Olen markkinointimies ja näen kuinka paljon pääministeri Justin Trudeau kerää maailmalla huomiota. Myönteinen julkisuus tarjoaa meille tilaisuuden esitellä myös muita seikkoja Kanadasta. On hyvä, että meillä on mielenkiintoinen poliitikko, jolla on kyky kiinnittää huomiota ja puhua oikeasti tärkeistä seikoista, Tetreault kiittelee.

Suomalaisten ja kanadalaisten on hänen mukaansa poikkeuksellisen helppoa puhua merkittävistä asioista. Kuten jääkiekosta. Jos ei tiedä mikä on paitsio, kaupanteon Kanadassa voi unohtaa.

– Siksikin meillä on niin hyvä yhteys. Puhumme ikään kuin samaa kieltä ja ymmärrämme toisiamme. Rahasta ja palkoistamme emme puhu kumpikaan, mutta jääkiekosta aina. Mikäkö on minun joukkueeni? Olen Montrealista, joten tyhmä kysymys.

Canadiens.

Ranskankielinen Quebecin provinssi on Kanadan vahvimpia talousalueita.Ranskankielinen Quebecin provinssi on Kanadan vahvimpia talousalueita.

Kanada

Väkiluku: 35 miljoonaa

Liittovaltio: 3 provinssia, 10 territoriota

Pääkaupunki: Ottawa 880 000 as.

Elinkeinorakenne:

- Palvelut 71 %

- Teollisuus 27 %

- Maatalous 2 %