Teema

Tarvitseeko osaamisesi päivitystä?

Jo 24 000 ammatissa olevaa hankkii tänä vuonna lisäosaamista aikuiskoulutustuen avulla.

Jaa artikkeli

Suomi voi menestyä vain kouluttautumisen ja osaamisen avulla. Tätä fraasia on hoettu, kun koko ajan kovenevan kansainvälisen kilpailun on pelätty vievän työpaikat Suomesta halvemman kustannustason maihin.

Kun työttömyysluvut ovat pitkään olleet korkealla ja työttömyys on kurottanut kouransa myös korkeasti koulutettuihin ryhmiin, monet ovat epäilleet kouluttautumisen siunauksellisuutta – se ei enää takaakaan varmaa työpaikkaa. Eikö enää voikaan Jörn Donnerin vanhaa mainoslausetta mukaillen todeta: kouluttautuminen kannattaa aina, dorka?

– Osaamisen kehittäminen ja uudistaminen kannattaa aina, Koulutusrahaston toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki kommentoi.

– Työtehtävät muuttuvat koko ajan osaamisintensiivisemmiksi. Työssäoppiminen ja sen yhdistäminen koulutukseen on aivan avainasemassa. Yksilön, työnantajan ja yhteiskunnan pitää saada koulutuksesta hyötyä. Tarvitaan työelämävastaavuutta, hän jatkaa.

Täysipäiväistä opiskelua

Jokainen palkkansa varaan elämänsä rakentanut tietää, ettei täysipäiväiseen opiskeluun ryhtyminen ja säännöllisistä tuloista luopuminen ole välttämättä yksinkertaista tai edes mahdollista. Tähän tarpeeseen Koulutusrahasto on rakennettu. Tänä vuonna noin 24 000 jo pitkään työelämässä mukana ollutta henkilöä opiskelee Koulutusrahaston myöntämän aikuiskoulutustuen turvin.

Viime vuonna aikuiskoulutustukea maksettiin 20 500 henkilölle yhteensä lähes 160 miljoonaa euroa. Runsaat kuusikymmentä prosenttia tuen saajista työskenteli yksityisellä sektorilla, kolme neljäsosaa heistä oli naisia.

– Tarve ammatillisen osaamisen uudistamiseen ja ammatin vaihtoon kasvaa: tehtäviä kuolee ja uusia syntyy. Lisäksi aikuiskoulutustuen ehdot ovat muuttuneet niin, että se mahdollistaa täysipäiväisen kouluttautumisen. Nyt tuki on lähes ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasolla, Kati Korhonen-Yrjänheikki listaa syitä tuensaajien määrän voimakkaalle kasvulle.

Reilusti yli 90 prosenttia sekä tuetuista että heidän työnantajistaan on pitänyt aikuiskoulutustukea oleellisena tekijänä koulutukseen hakeutumisessa. Tukea on myönnetty 66 prosentilla korkea-asteen ja 34 prosentilla toisen asteen opintoihin.

Osa kouluttautuu ollakseen parempi nykyisissä työtehtävissään, mutta kaksi kolmannesta aikuiskoulutustuen saajista käyttää etuutta osaamisen uudelleen suuntaamiseen tai kokonaan uuden ammatin hankkimiseen.

– Tukea käytetään paljon isompiin urahyppyihin. Tällöin myös opiskelujakson pituus on usein kohtuullisen pitkä. Keskimäärin aikuiskoulutustukea käytetään 15 kuukautta.

Ammatteja syntyy ja kuolee

Edellytys tuen saannille on, että koulutus on julkisen valvonnan alaista ja lisää ammatillista pätevyyttä. Lisäksi tuen saajalla pitää olla kertynyt työhistoriaa kahdeksan vuotta ja nykyisen työantajan palveluksessa vähintään vuosi tai päätoimista yrittäjyyttä ainakin vuosi.

– Suosittelen tätä jokaiselle, joka ajattelee tarvitsevansa ammatillisen osaamisen lisäämistä tai laajentamista edetäkseen nykyisissä tehtävissä. Tai jos on näköpiirissä, että omalla alalla tehtävät ovat vähenemässä tai poistumassa. Silloin kannattaa reagoida ennalta ja kouluttautua toisenlaisiin tehtäviin tai jopa toiselle alalle.

Aika moneen edellä mainitut kriteerit taitavat osua. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan tietokoneistuminen ja robotisaatio uhkaa kolmannesta Suomen nykyammateista seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Määrä kuulostaa valtavalta – jopa uhkaavalta. Mutta kun asiaa tarkastelee taaksepäin, muutoksen voi havaita olevan pysyvää. Työministeriön mukaan 50 viime vuoden aikana on kadonnut 900 000 työpaikkaa, mutta samanaikaisesti on syntynyt 1,2 miljoonaa uutta työpaikkaa.

– Niin yksilön, työnantajan kuin yhteiskunnan kannalta on fiksumpaa, että muutokseen reagoidaan ennalta eikä vasta sitten kun jo jää työttömäksi. Työttömyysvaihe ja sieltä ponnistaminen takaisin töihin on aina kalliimpaa ja hankalampaa verrattuna siihen että katkosta ei tule.

Korhonen-Yrjänheikki herättelee myös yrityksiä. Aikuiskoulutustuki tarjoaa mahdollisuuden kouluttaa työntekijöitä uusiin tehtäviin ilman yritykselle kohdentuvia lisäkustannuksia. Yrityksen heikossa taloudellisessa tilanteessa aikuiskoulutustuen käyttö voidaan myös nähdä vaihtoehtona lomautuksille tai irtisanomisille.

Kati Korhonen-Yrjänheikki näkee, että teknologiateollisuudessa aikuiskoulutustukea voisi hyödyntää mittavammin. Viime vuonna tukea sai 1 544 teollisuudessa työskentelevää henkilöä, joista 648 työskenteli teknologiateollisuudessa, kun kaikkiaan tukea maksettiin 20 459 henkilölle.Kati Korhonen-Yrjänheikki näkee, että teknologiateollisuudessa aikuiskoulutustukea voisi hyödyntää mittavammin. Viime vuonna tukea sai 1 544 teollisuudessa työskentelevää henkilöä, joista 648 työskenteli teknologiateollisuudessa, kun kaikkiaan tukea maksettiin 20 459 henkilölle.

Tukea ammatilliseen koulutukseen

Koulutusrahasto edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen. Rahaston etuuksia ovat palkansaajille ja yrittäjille maksettava aikuiskoulutustuki sekä ammatillisen näyttötutkinnon suorittaneille maksettava ammattitutkintostipendi.

Ammattitutkintostipendejä ja aikuiskoulutustukea koskevaan lakiin on vuoden vaihteessa tulossa muutoksia. Tukikuukausien enimmäismäärä lyhenee 19:sta vaiheittain 15 kuukauteen. Lisäksi tuen perusosaa pienennetään 15 prosenttia, joka näkyy keskimäärin 60 euron leikkauksena. Keskimääräinen aikuiskoulutustuki on ollut bruttona 1 500 euroa kuukaudessa. Jatkossa aikuiskoulutustuki rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuista, yrittäjien osalta tuki maksetaan edelleen valtion budjetista.

Lisätietoja: www.koulutusrahasto.fi

Koulutusta osaamistarpeisiin

Aikuiskoulutustuki soveltuu erinomaisesti myös teollisuusyritysten henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Vientiteollisuuden yrityksissä osaamisen kehittäminen tapahtuu usein työssä oppien esimerkiksi yrityksen tuotteita tai tuotantoa koskevissa innovaatio- ja kehittämishankkeissa perinteisen koulutuksen sijaan. Tämä selittänee osaltaan sen, että aikuiskoulutustuen käyttö teollisuudessa on ollut vähäistä teollisuuden henkilöstömäärään nähden.

Jotta pystyisimme hyödyntämään digitalisaatiota ja muita megatrendejä täysimääräisesti, uudistumisen ja osaamisen kehittämisen tarve korostuu entisestään. Tarvetta on sekä osaamisen syventämiselle että laaja-alaistamiselle.

Ammatillista lisäkoulutusta uudistetaankin parhaillaan niin, että se vastaisi joustavammin yritysten ja henkilöstön osaamistarpeisiin. Teknologiateollisuus on myös kokoamassa yrityksiltä saatuja palautteita kyselyyn, jossa kartoitettiin teknologiayritysten tarpeita korkeakoulujen tarjoamalle lisäkoulutukselle.

Katso videolta, kuinka aikuiskoulutustuki mahdollisti Susanna Kankuksen insinööriopiskelut.

Katso video