Näkökanta

Suomi tarvitsee uuden työmarkkinamallin

Suomi tarvitsee uuden työmarkkinamallin, joka tukee kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä. Tavoitteena on luoda hyvinvointia koko yhteiskunnalle.

Jaa artikkeli

Suomen talous on jo pitkään kehittynyt heikosti. Suomi elää viennistä, ja vienti ei ole vetänyt.

Teknologiateollisuuden työmarkkinakysymyksistä vastaava varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen listaa uuden työmarkkinamallin perusteita. Hän muistuttaa, että yhteensä vientituloja puuttuu noin 30 miljardia euroa vuodessa, jotta huippuvuosien mukaan mitoitetun julkisen sektorin kulut voitaisiin maksaa. Nyt ero maksetaan ottamalla velkaa. Näin ei voi jatkua.

– Velkaa kannattaa ottaa investointeihin, joista saadaan tuloja pitkällä aikavälillä. Juoksevia menoja ei voi lainarahalla pitemmän päälle maksaa. Nyt Suomi tekee näin, Inkeroinen sanoo.

Ennen talous- ja rahaliiton jäsenyyttä palautimme kilpailukyvyn heikentämällä markan ulkoista arvoa. Nyt euron aikana devalvaation perään on turha haikailla. Meidän on itse korjattava epätasapaino.

Inkeroinen muistuttaa, että julkinen sektori eli esimerkiksi terveys- ja sosiaalihuolto sekä koulutusjärjestelmä maksetaan verotuksen kautta.

– Kansainvälinen kilpailu sekä työntekoon kannustaminen asettavat verotukselle rajat. Verotusta ei voi kiristää liikaa.

Vientialat valmiita kantamaan vastuuta

Yritysten omien tehostamistoimien lisäksi on huolehdittava siitä, että Suomi säilyttää kilpailukykynsä. Jos tästä huolehditaan, yritykset investoivat, kasvavat ja työllistävät täällä. Ja menestyvät vientimarkkinoilla.

– Se, että vientialat pääsevät sopuun kilpailukykyä ylläpitävästä tai sitä parantavasta työmarkkinaratkaisusta ei vielä riitä, Inkeroinen toteaa.

Mukaan tarvitaan myös kotimarkkinoiden toimijat, koska niiden kustannukset kertyvät vientituotteiden hintoihin.

– Verkottuneessa taloudessa alihankkijoiden ja muiden palveluiden tuottajien kustannukset näkyvät lopputuotteiden hinnoissa. Siksi tarvitaan vientivetoinen työmarkkinamalli, Inkeroinen perustelee.

Palkkakilpailu ei pidemmällä aikavälillä ole julkisen sektorin eikä kenenkään muunkaan etu.

– Vain työmarkkinoita uudistamalla voimme päästä takaisin samalle viivalle kilpailijoidemme kanssa, Inkeroinen painottaa.

Vientiteollisuus on myös tulevaisuudessa Suomen hyvinvoinnin perusta. Menestyvä vienti synnyttää liiketoimintaa ja luo työtä kaikille toimialoille. Tämän ansiosta pystymme rahoittamaan julkiset palvelut.

Tehokkaasti toimivat julkiset palvelut ovat myös vientiteollisuuden menestyksen edellytyksiä, kuten esimerkiksi tietoliikenne- ja liikenneverkosto, koulutusjärjestelmä sekä terveys- ja sosiaalihuolto.

Uuden mallin valmistelua ollaan käynnistämässä.

– On luontevaa, että avoimen sektorin liitot ovat prosessissa avainasemassa, Inkeroinen sanoo.

Eeva-Liisa Inkeroinen korostaa, että vain työmarkkinoita uudistamalla voimme päästä takaisin samalle viivalle kilpailijoidemme kanssa.Eeva-Liisa Inkeroinen korostaa, että vain työmarkkinoita uudistamalla voimme päästä takaisin samalle viivalle kilpailijoidemme kanssa.