Teema

Datan liikkuvuus luo innovaatioita

Henkilötietojen yhteiskunnallinen ja taloudellinen arvo kasvaa kohisten. Kuka siitä hyötyy vai hyötyvätkö kaikki?

Jaa artikkeli

Käytätkö ahkerasti sosiaalista mediaa, Twitteriä, Facebookia tai WhatsAppia? Maksatko ostoksesi poikkeuksetta pankki- tai luottokortilla, asioit sähköisesti sekä hyödynnät älypuhelimesi erilaisia sovelluksia? Moni meistä vastaa näihin kysymyksiin myönteisesti tajuamatta sitä, että tuotamme valinnoillamme valtavan määrän dataa itsestämme.

Datamassa on talouden, palveluiden kehittymisen sekä innovaatioiden kannalta hyvä asia.

Palvelusta ja suostumuksestamme riippuen näitä tietoja on mahdollista käyttää erilaisiin tarkoituksiin kuten kohdennettuun markkinointiin ja tuotekehitykseen. Henkilötietojen väärinkäytön riskiä rajoittaa EU:n tietosuojalainsäädäntö, jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistuksella pyritään vastaamaan digitalisoitumisen haasteisiin sekä teknologian nopeaan kehitykseen.

Mahdollisuudet riskejä suurempia

Turvallisuus nousee helposti ykkösasiaksi henkilötiedoista ja niiden käytöstä puhuttaessa. Viron valtion ensimmäinen tietohallintojohtaja ja maan e-kansalaisuushankkeen vetäjä Taavi Kotka haluaa uhkakuvien maalailun sijaan korostaa mahdollisuuksia, joita datan vapaa, omistajansa suostumukseen perustuva liikkuvuus tuo.

– Tehdään se. Meillä on Euroopassa yli 500 miljoonaa asiakasta. Tehdään se, Kotka kannustaa.

Hän tarkoittaa datan lisäämistä EU:n vapaan liikkuvuuden piiriin. Tällä hetkellä EU:n sisämarkkinoilla kyseisestä oikeudesta nauttivat ihmiset, tavarat, palvelut ja raha. Tiedon ja erityisesti henkilötietojen liittäminen samaan luetteloon on yrittäjätaustaisen Kotkan mielestä seuraava looginen askel.

– Datan kerääminen ei ole ongelma, sillä sitä on tehty jo pitkään. Nyt meidän pitäisi päästä asiassa eteenpäin tiedon jakamiseen. Sen avulla pystymme luomaan uutta liiketoimintaa sekä kehittämään innovaatioita, hän visioi.

Digitaalinen ID-tunnus yli rajojen

Kotkan näkemykset perustuvat Virossa nopeasti edenneeseen julkisen toimintaympäristön digitalisoitumiseen. Puhtaalta pöydältä aloitettu hanke on saanut suitsutusta niin kansalaisilta kuin valtionhallinnolta. Pienestä valtiosta on tullut lähes yhdessä yössä digitalisaation suunnannäyttäjä, jonka ajatuksia ja näkemyksiä kuunnellaan herkällä korvalla.

Virossa toteutetussa mallissa asiakas antaa tietonsa järjestelmään vain kerran. Sen jälkeen niitä ei tarvitse antaa uudelleen asioidessaan missä valtion virastossa tahansa. Kotka näkisi mielellään vastaavanlaisen käytännön kattavan koko Euroopan unionin.

Kotka väläyttää ilmoille ajatuksen EU-maan kansalaisille tarkoitetusta, henkilökohtaisesta ja digitaalisesta ID-tunnuksesta. Sen avulla virallinen asiointi onnistuisi missä EU-maassa tahansa. Julkisen sektorin ohella Kotka toivoisi henkilötietojen käytön rantautuvan myös yksityiselle puolelle.

– Jos Baltiassa ja Pohjoismaissa 20 vuotta bisnestä tehnyt yrittäjä lähtee perustamaan yritystä Saksaan ja hakee sitä varten lainaa, on epätodennäköistä, että saksalainen pankki myöntää sitä kovin helposti. Tilanne olisi toinen, jos saksalainen pankki saisi yrittäjän suostumuksella nähtäväkseen muista pankeista tarvittavat digitaaliset tiedot, jotka osoittaisivat hänen huolehtineen tinkimättömästi kaikista taloudellisista velvoitteistaan, Kotka havainnollistaa.

Hän korostaa, että lopullinen päätösvalta henkilötietojen käytöstä on oltava aina asiakkaalla.

– Kysymys kuuluu, kuinka läpinäkyviä haluamme olla? Kansalaisella on säilyttävä oikeus tietää, kuka hänestä kerää tietoa ja miksi. Hänellä täytyy myös olla oikeus tulla digitaalisesti unohdetuksi.

Viron valtion tietohallintojohtaja Taavi Kotka ei jäykistele. Hän korostaa datan merkitystä. Sen avulla pystytään luomaan uutta liiketoimintaa sekä kehittämään innovaatioita.Viron valtion tietohallintojohtaja Taavi Kotka ei jäykistele. Hän korostaa datan merkitystä. Sen avulla pystytään luomaan uutta liiketoimintaa sekä kehittämään innovaatioita.

Vauhtia MyDatan hyödyntämiseen

Kuusi it-yritysten huippuosaajaa kokoontui Maankoodauskurssille vauhdittamaan MyDatan hyödyntämistä Suomessa. Kolmen viikon kurssilla heidän tehtävänä oli luoda malli toimivasta palvelualustasta MyDatan hyödyntämiseen ja siihen perustuvien palvelujen rakentamiseen.

MyData on henkilötietojen hyödyntämismalli, joka tarjoaa yksilölle mahdollisuuden hallita eri tahojen hänestä keräämiä tietoja. Oleellista on, että henkilöistä kertyvä data on teknisesti helposti käytettävissä.

Jakson lopuksi kurssilaisten näkemykseksi oli kiteytynyt: MyDatan hallinnasta pitää tulla jokamiehen oikeus. Riittävän hyvällä infrastruktuurilla päästään siihen, että MyDatasta hyötyvät kaikki. Henkilötietojen tehokas käyttö toisi ihmisille parempia palveluja ja yrityksille uutta liiketoimintaa.

Kurssilaiset näkivät Suomella olevan hyvät mahdollisuudet olla MyDatan hyödyntäjien kärjessä. Suomen valtteja ovat kansalaisten luottamus valtioon sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin hyvä suhde. Kun tietoturvasta huolehditaan, lainsäädännöllisiä esteitä MyDatan käyttöön ei ole.

Maankoodauskurssi on Teknologiateollisuus ry:n sekä liikenne- ja viestintäministeriön yhdessä fasilitoima. Kurssille osallistuivat: Tieto, Innofactor, Basware, Affecto, F-Secure ja Gofore.

Lisätietoja MyDatan hallinnasta