Näkökanta

Riittääkö Suomessa työntekijöitä?

Jouni Lievonen pelkää, että ilman uusia ratkaisuja Suomea uhkaa työvoimapula.

Jaa artikkeli

Jouni Lievosella on tiedossa kiireinen parin vuoden rupeama. Laiva- ja sairaalakalusteita valmistavan Kavika Oy:n pääomistaja ja toimitusjohtaja toimii vuoden vaihteesta alkaen Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan puheenjohtajana. Siihen liittyen hän on myös Teknologiateollisuuden hallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi hän aloittaa EK:n hallituksessa, sen työvaliokunnassa sekä yrittäjävaltuuskunnassa.

Luottamustoimissa Lievonen peilaa kolmenkymmenen vuoden yrittäjätaipaleelta kertyneitä kokemuksiaan pohtiessaan toimintaympäristöä. Hän korostaa, että maailma on kovassa muutoksessa, mutta Suomessa monet työelämän rakenteet on luotu vanhan maailman aikaan. Kilpailukyky edellyttää uudistuksia.

Samaan aikaan pk-yritysten niskaan ladataan paljon odotuksia Suomen talouden ja viennin kasvusta. Samalla pk-yritysten toivotaan helpottavan massatyöttömyyttä palkkaamalla lisää väkeä. Siinä on monta isoa ruutua täytettäväksi.

– Yritysten on pidettävä huolta itsestään ja kehittävä toimintaansa, mutta toimintaympäristö ei saa olla mahdoton. Ennen kaikkea tarvitaan ennustettavuutta, Lievonen painottaa.

Yritysten tilanteisiin sopivia ratkaisuja

Lievonen nostaa esiin työmarkkinoiden viime kuukausien kestoaiheen eli paikallisen sopimisen. Sen lisäämisen puolesta puhuu hänen mukaansa se tosiasia, että yhteen muottiin laitetut sopimukset eivät voi palvella parhaalla tavalla monenkirjavaa yritysjoukkoa.

– Meidän tyyppisessä pk-yrityksessä palkat ja pääosin Suomesta ostettavat palvelut ovat pitkälti yli 50 prosenttia liikevaihdosta. Tilanne on aivan erilainen esimerkiksi prosessiteollisuudessa ja isoissa kokoonpanotehtaissa. Suurille yrityksille sopivat palkankorotukset voisivat olla tappavia pk-yrityksille, hän pelkistää.

Jos valta olisi Lievosella, hän sitoisi työntekijöiden palkanmuodostusta merkittävästi enemmän yrityksen tulokseen.

– Se toisi motivoituneen, tehokkaan ja yhteenhitsautuneen porukan.

Kavikassa on neuvoteltu yrityskohtaisesti lomautus- ja lomajärjestelyihin sekä työajan liukumiin liittyvistä asioista.

– Työajan joustoja pitäisi saada lisää. Meillä projektiliiketoiminta ja kausivaihtelu edellyttäisivät vielä enemmän joustoja.

Työpaikalla sopimisen taustalla on yhteinen tilannekuva. Kavikassa luottamusmiesten kanssa yrityksen asioita käydään läpi kuukausittain ja koko porukan kanssa noin kahdeksan kertaa vuodessa.

– Työntekijät ovat fiksuja. Kun heille kertoo asioista, he ymmärtävät yrityksen tilanteen omaa tehtäväänsä laajemmin. Samalla yhteishenki paranee, Lievonen perustelee.

Nuoret innostumaan työtehtävistä

Näinä suurtyöttömyyden aikoina saattaa kuulostaa yllättävältä, kun Lievonen on huolissaan jo lähitulevaisuudessa uhkaavasta työvoimapulasta. Huoli on herännyt Kavikan yrittäessä rekrytoida väkeä.

– Olemme kohdanneet työhaluttomuutta ja myös työttömien työkyvyn menettämistä. Kun olemme ottaneet pitkältä työttömyysjaksolta ihmisiä meille töihin, he eivät ole pystyneet ponnistamaan työelämään. Pitkäaikaistyöttömyys on perhananmoinen uhka.

Lievonen pelkää seurauksia, jos kasvava joukko jää työmarkkinoiden ulkopuolelle, kun ikäluokat samalla pienenevät. Siinä tapauksessa työvoimapula voi koskettaa etenkin monia miesvaltaisia aloja. Hän onkin huolestunut samasta asiasta, josta Pisa-tutkimuksetkin ovat kertoneet. Suomen nykyinen koulujärjestelmä ei sovi kaikille pojille ja iso joukko uhkaa syrjäytyä.

Oleellinen kysymys on myös se, hakeutuvatko nuoret aloille, joilla on töitä tarjolla. Lievonen pyrkii omalta osaltaan – esimerkiksi koululaisvierailuilla – vaikuttamaan siihen, että nuoret kiinnostuisivat teknologiateollisuudesta.

Onneksi heitäkin on. Lievonen kertoo, että Kavika on vaikeuksista huolimatta onnistunut rekrytoimaan nuoria työntekijöitä, jotka ovat hänen mukaansa ”tosi hyviä ja motivoituneita”. Silti ilman muualta Suomeen tulleita työntekijöitä yritys olisi vaikeuksissa.

– Meidän noin 80 henkisessä porukassa on edustettuna kahdeksaa kansallisuutta. Kokemukset monikulttuurisesta työyhteisöstä ovat lähes yksinomaan positiivisia, Lievonen kertoo.

Kivinen tie ulkomaille

Kansantalouden kannalta Suomen ulkomaankauppa on turhan harvojen yritysten harteilla. Vientiyrityksiä olisi saatava lisää, ja vienti olisikin monelle yritykselle tie kasvuun. Kavikalle viennin osuus tuotannosta on tällä hetkellä noin 15 prosenttia. Se on monen pk-yrityksen tavoin törmännyt kansainvälistymisen haastavuuteen.

– Kun hyvä myyntihenkilö kiertää vuoden maailmalla, kulut ovat äkkiä puoli miljoonaa euroa. Se on pienelle yritykselle pirunmoinen kuluerä.

Lievonen onkin kehitellyt erilaisia malleja, joita pk-yritysten kansainvälistymistä voitaisiin edistää. Hän on pohtinut, voisiko kansainvälistymiseen kehittää avustuksen, jota pk-yritykset sitten maksaisivat lainan tyyppisesti takaisin, kun ponnistelut alkavat tuottaa tulosta.

Kavikassa ei kuitenkaan ole jääty odottamaan uudistuksia. Yritys panostaa kansainvälistymiseen tällä hetkellä niin paljon, kuin rahkeet suinkin antavat myöten.

Jouni Lievonen korostaa, että yritysten on itse pidettävä huolta kilpailukyvystään ja kehittävä toimintaansa. Toki toimintaympäristön pitäisi mahdollistaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet.Jouni Lievonen korostaa, että yritysten on itse pidettävä huolta kilpailukyvystään ja kehittävä toimintaansa. Toki toimintaympäristön pitäisi mahdollistaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet.

Miksi olet yrittäjä?

– Yrittäjyys oli minulla mielessä jo opiskeluaikana. Haluan vaikuttaa omiin tekemisiini. Yrittäjänä näen työni tulokset ja motivoidun niistä. Ja jos teen virheen, ei auta kuin katsoa peiliin, Jouni Lievonen kertoo.

Kauaa hän ei starttia jahkaillut. Tuotantotaloutta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskellut Lievonen perusti kämppäkaverinsa Perttu Valajan kanssa it-palveluyritys Nouveltechin vuonna 1987.

– Emme lähteneet autotallista, vaan osittain remontoidun rintamamiestalon ullakolta, Lievonen kertoo lähtöruudusta.

Yritys menestyi. Kun se vuonna 1998 myytiin, siellä työskenteli parikymmentä henkeä ja liikevaihto oli kivunnut 55 miljoonaan markkaan.

Seuraavat vuodet Lievonen oli vieraan palveluksessa, kunnes teki 2007 kaupat Kavikasta. Hyppy tietotekniikkayrityksestä terästä taivuttavaan suurkeittiöiden valmistajaan vaikuttaa isolta. Mikä kauppaan kannusti?

– Minusta tuntui, että osaamiseni voisi olla sellainen lisäpanos yritykselle, että tästä voisi tulla hyvä juttu, Lievonen kertoo.

Seuraava vaihe onkin jälkiviisaana helppo arvata, kun tiedetään Suomenkin syöksyneen muun maailman mukana lamaan heti yrityskauppaa seuranneina vuosina.

– Kavikassa oli nousukaudella syntynyt menestymisen illuusio. Kun sitten mentiin vauhdilla alaspäin, koitti aikamoinen krapula. Sen jälkeen on pitänyt veivata ja vääntää ja yrittää luoda omannäköistä kulttuuria yrityksen sisälle, Lievonen kertoo.

Yritys selvisi koettelemuksista. Järvenpäässä päätoimipaikkaansa pitävä Kavika ja sen kaksi tytäryritystä työllistävät tällä hetkellä noin 80 ihmistä. Lievonen pitää nykyistä taloustilannetta yrittäjäuransa haasteellisimpana, mutta näkee parempaa.

– Kun seuraavat kolme neljä kuukautta vielä kitkutellaan eteenpäin, uskon että tilanne alkaa kesää kohti näyttää valoisammalta.

Lievonen uskoo, että tulevat vuodet voivat olla Kavikalle hyviä. Sitä tukevat muun muassa matkustaja-alusten lisääntynyt rakentaminen ja Pohjoismaiden investoinnit terveydenhuollon infrastruktuuriin. Ne voivat sataa Kavikan laariin.