Työkaari kantaa

Sairauskustannukset laskuun

Työhyvinvointiin satsaaminen vaikuttaa paitsi viihtyvyyteen myös talouteen.

Jaa artikkeli

Valtran Suolahden traktoritehtaalla Keski-Suomessa moni asia näyttää varsin erilaiselta kuin vielä vuonna 2009. Tuolloin tehdas päätti alkaa kehittää työoloja määrätietoisesti sellaisiksi, että talossa jokaisen olisi hyvä tehdä töitä.

– Kaikki perustui ylimmän johdon sitoutumiseen. Ilman toimitusjohtajan tukea tällainen muutos ei olisi mahdollinen, henkilöstöjohtaja Jari Suuronen korostaa.

Työhyvinvoinnin ja -kyvyn haasteet kumpuavat hänen mukaansa erityisesti tehdastyön fyysisestä luonteesta. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat tuotannon puolella yleinen sairauslomien syy.

Myös työtapaturmien määrä tuntui sellaiselta, että sitä oli mahdollista pienentää. Lisäksi päätettiin selvittää, miten ennenaikaista eläköitymistä voitaisiin estää.

– Sinänsä ikäjakauma on varsin hyvä: tuotannossa henkilöstön keski-ikä on 41 vuotta. Mutta joukossa on runsaasti vuosikymmenien uran talossa tehneitä, Suuronen kertoo.

Poissaolot esimiehen luvalla

Eräs ensimmäisistä konkreettisista teoista oli siirtyminen täysin savuttomaksi työpaikaksi. Henkilökunta sai puoli vuotta aikaa tottua ajatukseen, ettei työaikaa voi enää käyttää tupakointiin.

– Halusimme toteuttaa muutoksen keskustellen, ei runnomalla. Lisäksi tarjosimme lopettajille tukea: tietoa, koulutusta ja nikotiinikorvaustuotteita, Suuronen sanoo.

Hänen mielestään savuttomuus on alkuvastustuksen jälkeen asettunut hienosti osaksi tehtaan arkea. Vuonna 2014 Valtra sai valtakunnallisen Savuton työpaikka -palkinnon.

Myös sairauspoissaolokäytännöt uusittiin: muutaman päivän huili flunssan tai vatsataudin vuoksi ei enää vaadi käyntiä hoitajalla tai lääkärissä, vaan esimiehen lupa riittää.

– Tämä muutos arvelutti varmaan enemmän esimiehiä kuin työntekijöitä, mutta kaikki on mennyt hienosti. Väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt, ja poissaolopäivät ovat itse asiassa vähentyneet. Työntekijät kokevat, että he ihin ja heidän harkintaansa luotetaan.

Työturvallisuutta on parannettu kannustamalla henkilöstöä turvallisuushavaintojen ja läheltä piti -ilmoitusten tekemiseen. Ergonomiaan, apuvälineisiin ja työpisteiden suunnitteluun on satsattu.

Ennenaikaista eläköitymistä on lähdetty ehkäisemään monin keinoin. Työntekijän lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin reagoidaan nopeasti. Varhaisen tuen antamisessa esimiehillä on käytössään työterveyshuollon it-työkalu.

– It-ratkaisu auttaa osaltaan, mutta varhaisen tuen pitää olla muutenkin laadukasta. Asiat täytyy ottaa puheeksi rakentavasti. Oikea kysymys kuuluu, voitaisiinko täällä töissä tehdä jotakin sinun työkuntosi parantamiseksi. Työntekijälle täytyy tulla olo, että hänestä välitetään, Suuronen määrittelee.

Tuuraajien tarve väheni

Uudistustyö jatkuu edelleen. Ikäjohtaminen ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisy ovat alkavan vuoden erityisiä teemoja. Tuloksia on kuitenkin tullut jo nyt – myös liiketaloudellisesti.

– Sairauspoissaolokustannukset ovat pienentyneet noin 900 000 euroa vuodessa. Tuuraajia tarvitaan aiempaa vähemmän, laatu paranee ja työkuorma tiimeissä jakautuu tasaisemmin, Suuronen luettelee.

Kun nuhakuumeen vuoksi ei enää tarvita kallista ja turhaa käyntiä työterveyslääkärin luona, työterveyshuollon resursseja on vapautunut ennakoivaan työhön.

– Työterveyshuoltokin saa siis keskittyä oikeisiin asioihin, Suuronen summaa.

Myös työntekijät ovat panneet uudistukset merkille. Kim Kytöpuro työskentelee kokoonpanon alkupäässä tiiminvetäjänä.

– Sairauslomauudistus on oikein onnistunut. On ihan turhaa hyppyyttää flunssaista väkeä työterveydessä. Mielestäni käytäntöä voisi laajentaa vielä lisää.

Työpaikan savuttomuus on ollut Kytöpurolle hyvä kannustin muiden joukossa lopettaa tupakointi. Nykyään hän käyttää vapaalla sähkösavukkeita ja työajalla nikotiinipurkkaa.

– On myös hyvä juttu ja osoittaa huolenpitoa, että vaikkapa ongelmalliseen alkoholinkäyttöön puututaan varhain – vaikkei se työntekijästä itsestään aluksi mukavalta tuntuisikaan.

Valtra on mukana on teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen Työkaari kantaa -hankkeessa. Sen tavoitteena on työhyvinvoinnin paraneminen koko työkaaren aikana ja sitä kautta työurien eheytyminen ja piteneminen.